Kodun alkeiden pilotointi Salon seudulla

Abstract

Koska ohjelmoinnin merkitys lisääntyy kouluissa tulevaisuudessa, tarvitaan käyttöön erilaisia ohjelmia ja oppimismenetelmiä. Tässä työssä käsitellään Kodu-nimistä ohjelmaa, jota on käytetty ohjelmoinnin logiikan opettamisessa Salon seudulla. Kahden vuoden aikana on selvitetty alakoulun oppilaiden osaamista ja kiinnostusta ohjelmointia kohtaan Projektissa on käsitelty Kodun alkeita ja oppimisen kannalta oleellisia ohjelmoinnin logiikkaa opettavia toimintoja.

Tässä työssä on suunniteltu itselaadittu materiaali Kodu-ohjelman käyttöön ja alkeisopetukseen. Työssä käsitellään myös tulevaisuuden suunnitelmat ohjelman hyödyntämiseen ja miten ohjelmaa voitaisiin kehittää jatkossa opetusta varten.

Itselaaditun oppaan testaus toteutettiin hyödyntäen neljää eritasoista ohjaajaa opetuksessa. Haastattelut toteutettiin avoimella keskustelulla. Haastattelun tulokset kertovat ohjeen helppokäyttöisyydestä. Ohjaajien kehitysideat koskevat mm. käännöstyötä ja Kodun hyödyntämistä aineenopetuksessa, kuten esimerkiksi matematiikan.

Tulevaisuudessa pitäisi kehittää ohjetta haastavampien pelien suuntaan. Ohjelman algoritmia ja ominaisuuksia tutkimalla saataisiin materiaalia mahdollisesti myös yläkoulun käyttöön. Ohjelman ja koulutuksen kehityksen kannalta on tärkeää saada potentiaaliset henkilöt jatkamaan Kodun tai muun ohjelmoinnin parissa.

The meaning of programming at schools is becoming more important in the future and there are different kind of programs and teaching methods available nowadays. This thesis handles the program called Kodu that has been used in teaching programming logic in Salo region. The interest and know-how of elementary school students when using Kodu in programming has been researched for two years with the aim of finding out the basics and important points they need for learning the program.

During this thesis work self-made material or manual is developed for learning and teaching of Kodu. The thesis also considers future plans for using the material and its further development for future teaching.

The testing of self-made manual was carried out by exploiting four instructors with different levels of know-how and teaching skills. The interview was an open conversation with the instructors. The results of the interview indicate that the manual or material is easy to read and understand and the results also offer improvement ideas for translating and using Kodu in subject-related studies.

The manual contents should be developed towards more advanced games by studying the program’s algorithm and properties. That way it would be possible to get material also for the use of secondary school. This is important for developing the program and the education and also for getting potential persons to continue the use of Kodu or other programing.