Varojen nosto listaamattomasta osakeyhtiöstä : Verouudistuksen 2014 mukanaan tuomat muutokset osingon verotukseen
Sirviö, Tuomo (2015)
Sirviö, Tuomo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066463
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia vuoden 2014 alussa voimaan tulleiden osinko- ja yhteisöverotuksen muutosten vaikutusta pienen ja keskisuuren listaamattoman osakeyhtiön osingon kokonaisveroasteeseen. Näkökulmaksi valittiin omista-janäkökulma. Tällöin huomioon otettiin sekä yhtiön että osakkeenomistajan maksamat verot, jolloin asiaa tarkasteltiin kokonaisveroprosentin näkökulmasta.
Työssä käydään läpi osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet, osakeyhtiölain mukainen voitonjako sekä muut tavat nostaa varoja osakeyhtiöstä. Työssä tarkastellaan verouudistusten vaikutusta yrityksen ja osakkeenomistajan kokonaisverotukseen erilaisten kuvaajien ja esimerkkilaskelmien avulla. Lisäksi perehdytään verosuunnitteluun ylei-sellä tasolla.
Työn perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiön verorasitus kevenee alentuneen yhteisöveroprosentin vuoksi huo-mattavasti. Osakkeenomistajan saamien osinkojen verotus puolestaan kiristyy useimmilla osinkotasoilla. Suuren net-tovarallisuuden omaavissa osakeyhtiöissä suurten osinkojen verotus puolestaan kevenee. Yhtiön verotuksen keve-neminen ja osakkeenomistajan verotuksen kiristäminen siirtävät verotuksen painopistettä osakeyhtiöltä osakkeen-omistajan verotukseen. Kokonaisveroaste muuttuu useilla osinko- ja nettovarallisuustasoilla. Osingon kokonaisveroas-te voi keventyä korkeimmillaan jopa 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 huojennettua pääomatulo-osinkoa sai alhai-simmillaan 24,5 prosentin verorasituksella. Muutosten jälkeen pääomatulo-osingon verorasitus on aina vähintään 26 prosenttia.
Työ antaa hyvän ja luotettavan kokonaiskuvan kokonaisveroasteen muutoksista erilaisilla osinko- ja nettovarallisuus-tasoilla. Esimerkit havainnollistavat muutoksia, mutta tulee muistaa että käytännössä tulee huomioon ottaa yrityskoh-taiset erityispiirteet. Työtä voivat hyödyntää kaikki varojenjaon suunnittelun parissa toimivat tahot. Tulevaisuudessa aihetta voisi syventää esimerkiksi tutkimalla laajemmin erilaisten varojen nostotapojen verotusta esimerkiksi jonkin toimeksiantoyrityksen tilanteessa.
Työssä käydään läpi osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet, osakeyhtiölain mukainen voitonjako sekä muut tavat nostaa varoja osakeyhtiöstä. Työssä tarkastellaan verouudistusten vaikutusta yrityksen ja osakkeenomistajan kokonaisverotukseen erilaisten kuvaajien ja esimerkkilaskelmien avulla. Lisäksi perehdytään verosuunnitteluun ylei-sellä tasolla.
Työn perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiön verorasitus kevenee alentuneen yhteisöveroprosentin vuoksi huo-mattavasti. Osakkeenomistajan saamien osinkojen verotus puolestaan kiristyy useimmilla osinkotasoilla. Suuren net-tovarallisuuden omaavissa osakeyhtiöissä suurten osinkojen verotus puolestaan kevenee. Yhtiön verotuksen keve-neminen ja osakkeenomistajan verotuksen kiristäminen siirtävät verotuksen painopistettä osakeyhtiöltä osakkeen-omistajan verotukseen. Kokonaisveroaste muuttuu useilla osinko- ja nettovarallisuustasoilla. Osingon kokonaisveroas-te voi keventyä korkeimmillaan jopa 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 huojennettua pääomatulo-osinkoa sai alhai-simmillaan 24,5 prosentin verorasituksella. Muutosten jälkeen pääomatulo-osingon verorasitus on aina vähintään 26 prosenttia.
Työ antaa hyvän ja luotettavan kokonaiskuvan kokonaisveroasteen muutoksista erilaisilla osinko- ja nettovarallisuus-tasoilla. Esimerkit havainnollistavat muutoksia, mutta tulee muistaa että käytännössä tulee huomioon ottaa yrityskoh-taiset erityispiirteet. Työtä voivat hyödyntää kaikki varojenjaon suunnittelun parissa toimivat tahot. Tulevaisuudessa aihetta voisi syventää esimerkiksi tutkimalla laajemmin erilaisten varojen nostotapojen verotusta esimerkiksi jonkin toimeksiantoyrityksen tilanteessa.