Ikäihmisen diabeteshoito kotihoidossa : Osaaminen hoitajien näkökulmasta
Ahola, Emmi; Timonen, Anni (2015)
Ahola, Emmi
Timonen, Anni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066399
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Tampereen Diabetesyhdistys ry:lle kartoitus kotihoidossa työskentelevien hoitajien osaamisesta ja heidän työssä kokemistaan haasteista diabetesta sairastavien ikäihmisten hoidossa. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kvantitatiivinen tutkimus sopii käytettäväksi sellaisessa tilanteessa, kun tutkittavasta ilmiöstä on jo olemassa aiempaa teoriatietoa. Ikäihmisten diabeteshoidosta löytyy paljon teoriatietoa, siksi aihe sopii hyvin kvantitatiiviseen tutkimukseen.
Mittarina tässä opinnäytetyössä toimi sähköinen kyselylomake, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kohdejoukon muodostivat erään kaupungin kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat. Opinnäytetyön sähköinen kysely lähetettiin 256 henkilölle. Kyselyyn vastasi kaikkineen 42 hoitajaa (n =42), jolloin vastausprosentti oli 16,4 %.
Opinnäytetyön ongelmina oli selvittää mistä eri osa-alueista diabetesta sairastavan ikäihmisen hyvä hoito koostuu, mitä osaamista hoitaja tarvitsee diabeetikon hoitamisessa, miten hoitajat itse kokevat osaavansa hoitaa ikäihmisten diabetesta ja millaista haasteita hoitajat kokevat ikäihmisten diabeteksen hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tulosten avulla määritellä esiin nousseita lisäkoulutustarpeita, joiden avulla Tampereen Diabetesyhdistys ry voisi lisätä hoitajien osaamista diabetesta sairastavan ikäihmisen hoidossa ja parantaa hoidon laatua potilastyössä.
Tulosten mukaan diabeteshoito kotihoidossa koettiin haasteelliseksi hoitajien näkökulmasta. Asiakaskäynnit olivat lyhyitä ja useille hoitajille asiakkaat saattoivat olla vieraita, jolloin he eivät voineet esimerkiksi verrata asiakkaan vointia aikaisempaan ja tehdä tämän perusteella kartoitusta hänen toimintakyvystä kotona. Haasteita ilmeni jokaisella diabeteshoidon osa-alueella, joita opinnäytetyössä olivat lääkehoito, ravitsemus, toimintakyky ja liikkuminen sekä jalkojen hoito. Eniten haasteita tuli esiin diabeetikon ravitsemuksessa ja sen ohjauksessa sekä insuliinihoidon toteuttamisessa. Hoitajat kokivat kyselyn hyödyllisenä ja se sai heidät miettimään omaa diabeteshoidon osaamistaan.
Hoidon laadun varmistamiseksi olisi hyvä tehdä vastavalmistuneille hoitajille kysely, kuinka he kokevat omat valmiutensa hoitaa diabetesta sairastavaa ikäihmistä. Kyselyssä voitaisiin selvittää esimerkiksi, kokevatko hoitajat saaneensa riittävän diabeteshoidon osaamisen tason opiskelujensa aikana ja millaisissa asioissa he kokevat epävarmuutta.
Mittarina tässä opinnäytetyössä toimi sähköinen kyselylomake, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kohdejoukon muodostivat erään kaupungin kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat. Opinnäytetyön sähköinen kysely lähetettiin 256 henkilölle. Kyselyyn vastasi kaikkineen 42 hoitajaa (n =42), jolloin vastausprosentti oli 16,4 %.
Opinnäytetyön ongelmina oli selvittää mistä eri osa-alueista diabetesta sairastavan ikäihmisen hyvä hoito koostuu, mitä osaamista hoitaja tarvitsee diabeetikon hoitamisessa, miten hoitajat itse kokevat osaavansa hoitaa ikäihmisten diabetesta ja millaista haasteita hoitajat kokevat ikäihmisten diabeteksen hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tulosten avulla määritellä esiin nousseita lisäkoulutustarpeita, joiden avulla Tampereen Diabetesyhdistys ry voisi lisätä hoitajien osaamista diabetesta sairastavan ikäihmisen hoidossa ja parantaa hoidon laatua potilastyössä.
Tulosten mukaan diabeteshoito kotihoidossa koettiin haasteelliseksi hoitajien näkökulmasta. Asiakaskäynnit olivat lyhyitä ja useille hoitajille asiakkaat saattoivat olla vieraita, jolloin he eivät voineet esimerkiksi verrata asiakkaan vointia aikaisempaan ja tehdä tämän perusteella kartoitusta hänen toimintakyvystä kotona. Haasteita ilmeni jokaisella diabeteshoidon osa-alueella, joita opinnäytetyössä olivat lääkehoito, ravitsemus, toimintakyky ja liikkuminen sekä jalkojen hoito. Eniten haasteita tuli esiin diabeetikon ravitsemuksessa ja sen ohjauksessa sekä insuliinihoidon toteuttamisessa. Hoitajat kokivat kyselyn hyödyllisenä ja se sai heidät miettimään omaa diabeteshoidon osaamistaan.
Hoidon laadun varmistamiseksi olisi hyvä tehdä vastavalmistuneille hoitajille kysely, kuinka he kokevat omat valmiutensa hoitaa diabetesta sairastavaa ikäihmistä. Kyselyssä voitaisiin selvittää esimerkiksi, kokevatko hoitajat saaneensa riittävän diabeteshoidon osaamisen tason opiskelujensa aikana ja millaisissa asioissa he kokevat epävarmuutta.