Mielentilatutkimus osana oikeuspsykiatrista hoitotyötä : Oppimateriaali
Roschier, Miia (2015)
Roschier, Miia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086889
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä mielenterveys- ja päihdehoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin sairaanhoitajaopiskelijoille oppimateriaalia mielentilatutkimuksista osana oikeuspsykiatrista hoitotyötä. Tehtävinä oli selvittää, mitä oikeuspsykiatrinen hoito on, mikä on mielentilatutkimus ja kuinka syyntakeettomaksi todetun henkilön hoito toteutuu tutkimuksen jälkeen. Toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa ja siihen sisältyi kirjallisuuskatsaus ja tuotos. Tuotos oli PowerPoint – esitys, joka soveltui sekä itsenäiseen opiskeluun että opetuskäyttöön.
Mielentilatutkimus on laaja psykiatrinen tutkimus jolla pyritään selvittämään onko rikoksentekijä ollut tekohetken aikana syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton. Syyntakeinen henkilö on täyttänyt 15 vuotta ja ymmärtää tekojensa seuraukset. Alentuneesti syyntakeisen ja syyntakeettoman henkilön mielenterveyden tai tajunnan häiriö tai kehitysvamma on alentanut hänen kykyään ymmärtää tekojensa seuraukset siinä määrin, ettei hänen voida katsoa olevan täysin tai lainkaan vastuussa teostaan.
Mielentilatutkimus kestää noin kuusi viikkoa ja sen aikana moniammatillinen työryhmä pyrkii selvittämään tutkittavan mielentilan. Tutkimus koostuu erilaisista haastatteluista, tutkimuksista sekä tutkittavasta kerättyjen tietojen läpikäymisestä. Tutkimuksen jälkeen tuomioistuin antaa tuomionsa henkilön syyntakeisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi määrätä syyntakeettoman henkilön psykiatriseen sairaalahoitoon, mikäli tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset täyttyvät. Suurimmalla osalla on taustalla paranoidinen skitsofrenia sekä monimuotoisia päihderiippuvuuksia. Hoito kestää keskimäärin yhdeksän vuotta, jonka jälkeen riittävän hyväkuntoinen henkilö voi siirtyä valvonta-ajalle. Tämä edellyttää potilaalta riittävää motivaatiota sekä ymmärrystä omasta sairaudesta. Ongelmia valvonta-ajassa ovat esimerkiksi erimielisyydet hoitotahojen välillä, potilaiden alentava kohtelu ja riittämätön valmistaminen sekä vaikeudet työpaikan ja rahan saamisessa.
Jatkotutkimuksen aiheina olisi hyvä tutkia miten voidaan tukea potilaan siirtymävaihetta valvonta-ajalle. Sen lisäksi oikeuspsykiatrisesta käytännön hoitotyöstä tarvitaan lisää tutkittua tietoa.
Mielentilatutkimus on laaja psykiatrinen tutkimus jolla pyritään selvittämään onko rikoksentekijä ollut tekohetken aikana syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton. Syyntakeinen henkilö on täyttänyt 15 vuotta ja ymmärtää tekojensa seuraukset. Alentuneesti syyntakeisen ja syyntakeettoman henkilön mielenterveyden tai tajunnan häiriö tai kehitysvamma on alentanut hänen kykyään ymmärtää tekojensa seuraukset siinä määrin, ettei hänen voida katsoa olevan täysin tai lainkaan vastuussa teostaan.
Mielentilatutkimus kestää noin kuusi viikkoa ja sen aikana moniammatillinen työryhmä pyrkii selvittämään tutkittavan mielentilan. Tutkimus koostuu erilaisista haastatteluista, tutkimuksista sekä tutkittavasta kerättyjen tietojen läpikäymisestä. Tutkimuksen jälkeen tuomioistuin antaa tuomionsa henkilön syyntakeisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi määrätä syyntakeettoman henkilön psykiatriseen sairaalahoitoon, mikäli tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset täyttyvät. Suurimmalla osalla on taustalla paranoidinen skitsofrenia sekä monimuotoisia päihderiippuvuuksia. Hoito kestää keskimäärin yhdeksän vuotta, jonka jälkeen riittävän hyväkuntoinen henkilö voi siirtyä valvonta-ajalle. Tämä edellyttää potilaalta riittävää motivaatiota sekä ymmärrystä omasta sairaudesta. Ongelmia valvonta-ajassa ovat esimerkiksi erimielisyydet hoitotahojen välillä, potilaiden alentava kohtelu ja riittämätön valmistaminen sekä vaikeudet työpaikan ja rahan saamisessa.
Jatkotutkimuksen aiheina olisi hyvä tutkia miten voidaan tukea potilaan siirtymävaihetta valvonta-ajalle. Sen lisäksi oikeuspsykiatrisesta käytännön hoitotyöstä tarvitaan lisää tutkittua tietoa.