Ammatillisen kuntoutuksen prosessien arviointi
Mazzei, Päivi (2015)
Mazzei, Päivi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505107163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505107163
Tiivistelmä
Ammatillisen kuntoutuksen palvelu on tarkoitettu Jyväskylän kaupungin työntekijöille silloin, kun työkyky omaan työhön on alentunut terveydellisten syiden vuoksi. Kuntoutusasiantuntijan työhön kuuluu yhteistyö työterveyshuollon, eläkevakuutusyhtiöiden, Kelan ja monien muiden verkostojen kanssa. Jyväskylän kaupungin konsernihallintoon kuuluva ammatillisen kuntoutuksen palvelu toimii keskitettynä tukipalveluna.
Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta Jyväskylän kaupungilla. Tutkimus oli empiirinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin arviointia. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena retrospektiivisesti asiakastilastoihin perehtymällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2010 työeläkekuntoutuspäätöksen saaneiden työntekijöiden (n=30) kuntoutusprosesseja vuosien 2007–2010 ja vuosien 2010–2013 aikana.
Tutkimustulosten mukaan työntekijöistä noin puolet sijoittui uudelleen terveydellisien syiden perusteella ja neljä kouluttautui uudelleen. Tutkimusjaksojen aikana kahden työntekijän työtehtäviä räätälöitiin, eläkeratkaisu tuki viiden työntekijän työssä jatkamista ja kuusi työntekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljästä kuntoutusprosessista laadittiin prosessikuvaus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työeläkekuntoutus on vaikuttavaa. Se tukee hyvin työntekijöiden kuntoutusprosesseja ja jatkaa työntekijöiden työuraa sekä vähentää sairauspoissaolopäiviä. Ammatillisen kuntoutuksen työ on kustannustehokasta ja sen avulla voidaan säästää työnantajan maksamia varhaiseläkemaksuja ja vähentää sairauspoissaolo- ja sijaiskuluja.
Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta Jyväskylän kaupungilla. Tutkimus oli empiirinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin arviointia. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena retrospektiivisesti asiakastilastoihin perehtymällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2010 työeläkekuntoutuspäätöksen saaneiden työntekijöiden (n=30) kuntoutusprosesseja vuosien 2007–2010 ja vuosien 2010–2013 aikana.
Tutkimustulosten mukaan työntekijöistä noin puolet sijoittui uudelleen terveydellisien syiden perusteella ja neljä kouluttautui uudelleen. Tutkimusjaksojen aikana kahden työntekijän työtehtäviä räätälöitiin, eläkeratkaisu tuki viiden työntekijän työssä jatkamista ja kuusi työntekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljästä kuntoutusprosessista laadittiin prosessikuvaus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työeläkekuntoutus on vaikuttavaa. Se tukee hyvin työntekijöiden kuntoutusprosesseja ja jatkaa työntekijöiden työuraa sekä vähentää sairauspoissaolopäiviä. Ammatillisen kuntoutuksen työ on kustannustehokasta ja sen avulla voidaan säästää työnantajan maksamia varhaiseläkemaksuja ja vähentää sairauspoissaolo- ja sijaiskuluja.