Perhetyön merkitys omaisten näkökulmasta nuorisopsykiatrian osastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorisopsykiatrian osastolla toteu-tettua perhetyötä omaisten näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada omai-silta tietoa siitä, miten heidän mielestään perhetyötä pitäisi kehittää, jotta se vastaisi entistä paremmin heidän tarpeita.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin tähän opinnäytetyöhön tehdyllä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat vuonna 2013 syksyllä ja vuonna 2014 keväällä hoidossa olleiden nuorten omaiset, joita oli 50. Osastonsihteeri lähetti kyselylomakkeet omaisille kotiin helmikuussa 2015 ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Opinnäytetyöntekijä haki osas-tolta maaliskuussa 2015 kyselylomakkeet, joita oli tullut 15, joten vastausprosentiksi muodostui 30. Kvantitatiivinen aineisto taulukoitiin ja tutkimuksen tulokset esitettiin sanallisesti ja osittain kuvioina.

Tutkimustulosten mukaan perhetyötä oli tehty jokaisen kyselyyn vastanneen omaisen mukaan. Yli kolmen kuukauden osastohoitojaksolla perhetyö oli toteutunut perheta-paamisen, hoitokokouksen, kotikäynnin ja kehityskaavion osalta, eli kaikilla osa-alueilla joita tutkija oli kysynyt.

Tutkimustuloksista selvisi, että kyselyyn vastanneiden omaisten ajatukset olivat pää-sääntöisesti osastohoidon perhetyöstä positiivisia. Perhetyötä oli monen omaisen mielestä riittävästi. Kyselyyn vastanneet omaiset olisivat toivoneet eri hoitotyön ammattilaisten kanssa keskusteluja enemmän ja useammin kuin mitä hoitojakson ai-kana oli toteutunut. Tutkimustulosten mukaan perhetyö tuki perhettä nuoren osasto-hoidon aikana. Noin puolet vastaajista ei kokenut perhetyön auttaneen ratkomaan nuoren ongelmallista tilannetta tai auttanut ymmärtämään nuoren tilannetta.

Kehittämisehdotuksista esille nousi nuoren sairaus, josta toivottiin saavan entistä enemmän tietoa. Osa omaisista koki, etteivät he tulleet tarpeeksi kuulluiksi. Henkilö-kunnan liiallinen vaihtuvuus koettiin haastavana. Jos lääkäreitä oli monia hoitojakson aikana, niin kaikilla oli erilainen näkemys nuoresta. Omahoitajien vaihtuvuus taas teki haastavammaksi luottamuksen saavuttamisen ja koettiin, että hoitojakso alkaa taas alusta. Jatkotutkimuksena voidaan kuvata nuoren kokemuksia osaston perhetyöstä, sekä jatkossa voisi myös harkita osastolle asiakaspalautetta omaisen näkökulmasta. Tällöin pystyisi nopeasti reagoimaan perhetyöhön ja sen mahdollisiin puutteisiin ja näin myös henkilökunta saisi palautteen perhetyön toteutuksesta.

The purpose of this thesis was to straighten out implementation of family nursing in the adolescent psychiatric ward from the point of view of closest relatives. The ob-jective of this thesis was to gather information, what is their opinion on developing the implementation of family nursing, so that would respond their needs even better.

A quantitative survey method was used in this thesis. The research data was collected with a questionnaire which was made for this thesis. The target group of this thesis was the closest relatives of adolescents, who were treated in adolescent psychiatric ward in autumn 2013 and in spring 2014. Respondent number was 50. Ward´s secre-tary sent the questionnaires to the closest relatives in February 2015 and time to an-swer was three weeks. The author of this thesis collected the questionnaires in March 2015, 15 had been returned, so the response rate was 30. The quantitative data was tabulated and the results were presented with words and partially with diagrams.

According to the research results every respondent thought that the family nursing had been implemented. During the treatment over three months family nursing had been implemented by family meeting, care meeting, house visit and development chart, which means every section the researcher had asked.

The research results showed that the respondent thoughts were generally positive about the family nursing. Many respondents thought that there were enough family nursing. The respondents would have preferred more conversations with different professionals and more often than were realized during the treatment. According to the research results family nursing supported the family during the youth's treatment in the ward. About half of the respondents thought that family nursing did not help solving youth's problematic situation or did not help to understand youth's situation.

From the development ideas youth's disease was the issue that the respondents want-ed more information. Some of the respondents experienced that they were not been heard enough. Turnover of the staff were experienced challenging. If there were many doctors during the treatment, all had different view from the young. Turnover of the primary nurse made reaching the trust more challenging and were experienced that the treatment starts all over. Future research could be directed to youth's experi-ence from the family nursing and the feedback from the closest relatives. Then reac-tion for the family work and the possible absences could be quicker and so the staff would get the feedback from the implementation of family nursing.