Tietomallin asema urakkasopimusasiakirjana
Korhonen, Atte (2015)
Korhonen, Atte
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137880
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää rakennushankkeen eri osapuolien näkemyksiä, miten tietomallin voisi määritellä sitovaksi urakka-asiakirjaksi sekä minkälaisia haasteita määrittelyyn liittyy. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kiinteistöhallinto, joka tarvitsi selvitystä kuinka tietomalli voitaisiin määritellä osaksi urakkasopimusta.
Opinnäytetyö perustuu rakennushankkeen eri osapuolille tehtyihin haastatteluihin. Työtä varten haastateltiin rakennuttajia, arkkitehteja, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoita sekä rakennus- ja talotekniikkaurakoitsijoita.
Kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset, joiden tarkoituksena oli saada selville kunkin hankeosapuolen näkemykset tietomallin käytöstä urakkasopimusasiakirjana. Haastatteluiden ja muiden lähteiden perusteella muodostettiin näkemys voiko tietomalli olla urakkasopimusasiakirja, kuinka tietomallin hyödyntäminen pitäisi käsitellä urakka-asiakirjoissa sekä minkälaisia haasteita tietomallin käyttäminen urakka-asiakirjana saattaa tuoda vastaan.
Opinnäytetyn tuloksena voidaan todeta, että tietomallin sekä siihen liittyvien asiakirjojen, kuten tietomallinnussuunnitelma ja tietomalliselostus, lisääminen osaksi urakkasopimusta on mahdollista. Näin toimiessa tulee hankkeen
muut asiakirjat sekä sopimusehdot tarkastella siten, että ne huomioivat tietomallin. Esimerkiksi rakennushankkeen yleiset sopimusehdot YSE 1998 eivät tunne tietomallia ja rakennuttajan tulee ottaa tämä huomioon
hankkeen suunnittelussa. Haastatteluiden perusteella tietomallin käyttöön osana urakkasopimusta tarvitaan toimintaohjeita, koska kyseessä ei ole vielä vakiintunut tapa. Lisäksi on huomioitava, että tietomallin lisäämistä sopimusasiakirjoihin ei käsitellä rakentamista säätelevissä lakipykälissä, asetuksissa tai ohjeistuksissa.
Tämä opinnäytetyö antaa tietomallinnusta hyödyntävää rakennushanketta suunnittelevalle tietoa, mistä hankkeessa tulee sopia etukäteen. Lisäksi haastatteluissa mainitut haasteet ovat konkreettisia, haastateltavien työssään
kokemia ongelmatilanteita. Nämä haasteet kerättiin opinnäytetyöstä löytyvään kuvioon, jossa ne on sijoitettu hankevaiheittain. Haasteiden määrää pystytään vähentämään ennakkoon sopimalla, mutta ilman rakennushanketta
säätelevien asiakirjojen muutamista ne eivät poistu kokonaan.
Opinnäytetyö perustuu rakennushankkeen eri osapuolille tehtyihin haastatteluihin. Työtä varten haastateltiin rakennuttajia, arkkitehteja, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoita sekä rakennus- ja talotekniikkaurakoitsijoita.
Kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset, joiden tarkoituksena oli saada selville kunkin hankeosapuolen näkemykset tietomallin käytöstä urakkasopimusasiakirjana. Haastatteluiden ja muiden lähteiden perusteella muodostettiin näkemys voiko tietomalli olla urakkasopimusasiakirja, kuinka tietomallin hyödyntäminen pitäisi käsitellä urakka-asiakirjoissa sekä minkälaisia haasteita tietomallin käyttäminen urakka-asiakirjana saattaa tuoda vastaan.
Opinnäytetyn tuloksena voidaan todeta, että tietomallin sekä siihen liittyvien asiakirjojen, kuten tietomallinnussuunnitelma ja tietomalliselostus, lisääminen osaksi urakkasopimusta on mahdollista. Näin toimiessa tulee hankkeen
muut asiakirjat sekä sopimusehdot tarkastella siten, että ne huomioivat tietomallin. Esimerkiksi rakennushankkeen yleiset sopimusehdot YSE 1998 eivät tunne tietomallia ja rakennuttajan tulee ottaa tämä huomioon
hankkeen suunnittelussa. Haastatteluiden perusteella tietomallin käyttöön osana urakkasopimusta tarvitaan toimintaohjeita, koska kyseessä ei ole vielä vakiintunut tapa. Lisäksi on huomioitava, että tietomallin lisäämistä sopimusasiakirjoihin ei käsitellä rakentamista säätelevissä lakipykälissä, asetuksissa tai ohjeistuksissa.
Tämä opinnäytetyö antaa tietomallinnusta hyödyntävää rakennushanketta suunnittelevalle tietoa, mistä hankkeessa tulee sopia etukäteen. Lisäksi haastatteluissa mainitut haasteet ovat konkreettisia, haastateltavien työssään
kokemia ongelmatilanteita. Nämä haasteet kerättiin opinnäytetyöstä löytyvään kuvioon, jossa ne on sijoitettu hankevaiheittain. Haasteiden määrää pystytään vähentämään ennakkoon sopimalla, mutta ilman rakennushanketta
säätelevien asiakirjojen muutamista ne eivät poistu kokonaan.