Vihannespunkin biologisen torjunnan ja tuhohyönteisten tarkkailumenetelmien kehittäminen vadelman tunneliviljelyssä
Oraluoma, Tommi (2015)
Oraluoma, Tommi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505178458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505178458
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ripsiäispetopunkin (Neoseiulus cucumeris) ja
swirskii-petopunkin (Amblyseius swirskii) soveltuvuutta vihannespunkin
(Tetranychus urticae) biologiseen torjuntaan vadelman tunneliviljelyssä.
Työn toimeksiantajana oli Biotus Oy.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää vihannespunkin biologisen torjunnan
mahdollisuuksia vadelman tunneliviljelyssä. Toisena tavoitteena pyrittiin
kehittämään tuhohyönteisten tarkkailumenetelmiä vadelman tunneliviljelyssä.
Näiden lisäksi havainnoitiin kahden vadelmalle haitallisimman kirvalajin,
isovattukirvan (Amphorophora idaei) ja pikkuvattukirvan (Aphis
idaei) esiintymistä koetiloilla.
Työssä tutkittiin vihannespunkin ja petopunkkien esiintymistä koealoilla.
Koealat perustettiin neljälle eri viljelmälle. Viikoittaisella havaintokierroksella
vihannespunkki- ja petopunkkihavainnot kirjattiin koealoilta on-ei -
periaatteella. Tarkempia lukumääriä varten koealoilta otettiin lehtipesunäytteet
neljästi kokeen aikana.
Koealoille levitettiin petopunkkeja neljästi kokeen aikana. Kerralla 250 neliömetrin
koealoille annosteltiin 25 000 petoa, 100 petoa neliömetrille. Vadelman
pääsatokausi saatiin turvattua biologisen torjunnan avulla. Heinäkuun
pitkän helleputken aiheuttamaan vihannespunkkimäärien suureen kasvuun
petopunkit eivät enää kyenneet vastaamaan. Kirvojen esiintymistä havainnoitiin
vihannespunkkien ohella. Havaintojen perusteella kirvojen biologinen
torjunta kirvavainokaisilla onnistui hyvin.
Ripsiäispetopunkeilla ja swirskii-petopunkeilla voidaan torjua vihannespunkkeja
vadelman tunneliviljelmillä. Torjunnan onnistuminen nojaa kuitenkin
vahvasti torjuntaeliöille suotuisiin olosuhteisiin. Tulokset olivat biologisen
torjunnan integroinnin kannalta rohkaisevia, mutta lisätutkimuksia
vaaditaan. Tutkimuksia aiotaankin jatkaa kaudella 2015.
swirskii-petopunkin (Amblyseius swirskii) soveltuvuutta vihannespunkin
(Tetranychus urticae) biologiseen torjuntaan vadelman tunneliviljelyssä.
Työn toimeksiantajana oli Biotus Oy.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää vihannespunkin biologisen torjunnan
mahdollisuuksia vadelman tunneliviljelyssä. Toisena tavoitteena pyrittiin
kehittämään tuhohyönteisten tarkkailumenetelmiä vadelman tunneliviljelyssä.
Näiden lisäksi havainnoitiin kahden vadelmalle haitallisimman kirvalajin,
isovattukirvan (Amphorophora idaei) ja pikkuvattukirvan (Aphis
idaei) esiintymistä koetiloilla.
Työssä tutkittiin vihannespunkin ja petopunkkien esiintymistä koealoilla.
Koealat perustettiin neljälle eri viljelmälle. Viikoittaisella havaintokierroksella
vihannespunkki- ja petopunkkihavainnot kirjattiin koealoilta on-ei -
periaatteella. Tarkempia lukumääriä varten koealoilta otettiin lehtipesunäytteet
neljästi kokeen aikana.
Koealoille levitettiin petopunkkeja neljästi kokeen aikana. Kerralla 250 neliömetrin
koealoille annosteltiin 25 000 petoa, 100 petoa neliömetrille. Vadelman
pääsatokausi saatiin turvattua biologisen torjunnan avulla. Heinäkuun
pitkän helleputken aiheuttamaan vihannespunkkimäärien suureen kasvuun
petopunkit eivät enää kyenneet vastaamaan. Kirvojen esiintymistä havainnoitiin
vihannespunkkien ohella. Havaintojen perusteella kirvojen biologinen
torjunta kirvavainokaisilla onnistui hyvin.
Ripsiäispetopunkeilla ja swirskii-petopunkeilla voidaan torjua vihannespunkkeja
vadelman tunneliviljelmillä. Torjunnan onnistuminen nojaa kuitenkin
vahvasti torjuntaeliöille suotuisiin olosuhteisiin. Tulokset olivat biologisen
torjunnan integroinnin kannalta rohkaisevia, mutta lisätutkimuksia
vaaditaan. Tutkimuksia aiotaankin jatkaa kaudella 2015.