Työn imua yhteisöllisyydestä : Työhyvinvoinnin kehittäminen Kainuun ammattiopiston ravitsemistiimissä
Polvinen, Anna-Maija (2015)
Polvinen, Anna-Maija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148069
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on aika- ja kulttuurisidonnaista. Työhyvinvoinnin määritelmissä korostetaan työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja mielekkyyttä. Opinnäytetyö käsitteli opettajien työhyvinvointia. Työn toimeksiantajana oli Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan tiimi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ravitsemistiimin työhyvinvointia ja kehittää sitä opettajalähtöisesti.
Tämä opinnäytetyö pohjautui viitekehyksen ja tutkimuksen osalta Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malliin. Täydentävänä viitekehyksenä työssä käytettiin Marja-Liisa Mankan voimavarakeskeistä työhyvinvoinnin mallia. Työn tutkimusongelmina olivat KAO:n ravitsemistiimin työhyvinvoinnin selvittäminen ja sen toiminnan kehittäminen opettajalähtöisesti. Työssä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa. Työhyvinvoinnin tila kartoitettiin työhyvinvoinnin portaat -mallin kyselylomakkeella (Likertin asteikko) ja SWOT-analyysillä. Niissä tutkittiin opettajien työhyvinvointia sekä kartoitettiin ravitsemistiimin toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet nostettiin vastauksista esille käyttäen sisällön analyysiä, -erottelua, kvantifiointia ja teemoittelua. Tulokset havainnollistettiin taulukoin.
Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi nousivat työssä jaksaminen, tiimin toiminnan kehittäminen ja tiedonkulun parantamiseen liittyvät seikat. Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtui kehittämisen työpajassa opettajalähtöisesti ja ideointimenetelmänä käytettiin Learning cafe -menetelmää. Kehittämisen tuloksista todettiin pienempien opetusalakohtaisten tiimien olevan joustavimpia käytännön opetustoiminnan kannalta. Johdolta tulevaan tiedottamiseen toivottiin enemmän avoimuutta. Tutkimus oli toimintatutkimus. Muutokset, joihin opinnäytetyöllä pyrittiin, liittyivät työhyvinvoinnin näkyväksi tekemiseen niin opettajien omassa kuin myös tiimin toiminnassa. Kehittämisellä pyrittiin lisäämään uskoa opettajien omiin kykyihin työhyvinvointiin liittyviin asioihin vaikuttamisessa. Tutkimuksen kontekstissa jatkotutkimusaiheena olisivat työn kuormittavuuteen ja johtamiseen liittyvien tekijöiden syvempi tutkiminen.
Tämä opinnäytetyö pohjautui viitekehyksen ja tutkimuksen osalta Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malliin. Täydentävänä viitekehyksenä työssä käytettiin Marja-Liisa Mankan voimavarakeskeistä työhyvinvoinnin mallia. Työn tutkimusongelmina olivat KAO:n ravitsemistiimin työhyvinvoinnin selvittäminen ja sen toiminnan kehittäminen opettajalähtöisesti. Työssä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa. Työhyvinvoinnin tila kartoitettiin työhyvinvoinnin portaat -mallin kyselylomakkeella (Likertin asteikko) ja SWOT-analyysillä. Niissä tutkittiin opettajien työhyvinvointia sekä kartoitettiin ravitsemistiimin toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet nostettiin vastauksista esille käyttäen sisällön analyysiä, -erottelua, kvantifiointia ja teemoittelua. Tulokset havainnollistettiin taulukoin.
Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi nousivat työssä jaksaminen, tiimin toiminnan kehittäminen ja tiedonkulun parantamiseen liittyvät seikat. Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtui kehittämisen työpajassa opettajalähtöisesti ja ideointimenetelmänä käytettiin Learning cafe -menetelmää. Kehittämisen tuloksista todettiin pienempien opetusalakohtaisten tiimien olevan joustavimpia käytännön opetustoiminnan kannalta. Johdolta tulevaan tiedottamiseen toivottiin enemmän avoimuutta. Tutkimus oli toimintatutkimus. Muutokset, joihin opinnäytetyöllä pyrittiin, liittyivät työhyvinvoinnin näkyväksi tekemiseen niin opettajien omassa kuin myös tiimin toiminnassa. Kehittämisellä pyrittiin lisäämään uskoa opettajien omiin kykyihin työhyvinvointiin liittyviin asioihin vaikuttamisessa. Tutkimuksen kontekstissa jatkotutkimusaiheena olisivat työn kuormittavuuteen ja johtamiseen liittyvien tekijöiden syvempi tutkiminen.