Kaukolämpöverkon perusparannusstrategia
Ala-Porkkunen, Joona (2015)
Ala-Porkkunen, Joona
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127634
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Jyväskylän Energialle laskenta- ja analysointityökalut kaukolämpöverkon perusparannuksien suunnittelua varten. Työn toisena tavoitteena oli määrittää toimeksiantajan kaukolämpöverkon perusparannustarve ja luoda perusparannuskohdelista. Tavoitteiden pohjalta luotiin toimeksiantajalle pitkäntähtäimen perusparannusstrategia vuosille 2015–2025.
Opinnäytetyössä laaditut kaukolämpöverkon laskenta- ja analysointityökalut kehitettiin teorian pohjalta Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kaukolämpöverkon perusparannustarve määriteltiin korjausvelan ja -vastuun laskennan sekä verkon nykyisen kuntotason pohjalta. Perusparannuskohteet määriteltiin kuntohavaintojen ja PSK 6800 standardin pohjalta kehitetyn kriittisyysanalyysimallin avulla.
Työn tuloksena toimeksiantajalle syntyi Excel-laskentataulukot korjausvelan ja korjausvastuun laskemiseen, sekä kaukolämpöjohtojen kriittisyysanalyysiä varten. Perusparannustarpeen euromääräiseksi suuruudeksi saatiin 360 000-620 000 €/a ja uusittavaksi johtopituudeksi 1400–2400 johtometriä/a. Perusparannuslistalle valikoitui 88 kaukolämpökaivoa, joista muodostui 49 perusparannustyökohdetta. Perusparannusstrategiassa todettiin, että vikojen paikallinen korjaaminen on useimmiten kannattavinta. Laajempia perusparannuksia suositeltiin tehtävän muun rakentamisen yhteydessä sekä vaurioherkän johtotyypin vikaantuessa.
Opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkon perusparannuksien budjetoinnissa sekä pitkän- ja lyhyentähtäimen suunnittelussa.
Opinnäytetyössä laaditut kaukolämpöverkon laskenta- ja analysointityökalut kehitettiin teorian pohjalta Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kaukolämpöverkon perusparannustarve määriteltiin korjausvelan ja -vastuun laskennan sekä verkon nykyisen kuntotason pohjalta. Perusparannuskohteet määriteltiin kuntohavaintojen ja PSK 6800 standardin pohjalta kehitetyn kriittisyysanalyysimallin avulla.
Työn tuloksena toimeksiantajalle syntyi Excel-laskentataulukot korjausvelan ja korjausvastuun laskemiseen, sekä kaukolämpöjohtojen kriittisyysanalyysiä varten. Perusparannustarpeen euromääräiseksi suuruudeksi saatiin 360 000-620 000 €/a ja uusittavaksi johtopituudeksi 1400–2400 johtometriä/a. Perusparannuslistalle valikoitui 88 kaukolämpökaivoa, joista muodostui 49 perusparannustyökohdetta. Perusparannusstrategiassa todettiin, että vikojen paikallinen korjaaminen on useimmiten kannattavinta. Laajempia perusparannuksia suositeltiin tehtävän muun rakentamisen yhteydessä sekä vaurioherkän johtotyypin vikaantuessa.
Opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkon perusparannuksien budjetoinnissa sekä pitkän- ja lyhyentähtäimen suunnittelussa.