PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN : Imetysohjaus terveydenhoitajien kuvaamana
Stolt, Jaana (2015)
Stolt, Jaana
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198770
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien käsityksiä imetysohjauksesta neuvolassa ja synnytysosastolla. Tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää terveydenhoitajien käsityksiä imetysohjauksessa tehtävästä yhteistyöstä synnytysosaston ja neuvolan välillä. Tutkielman tavoitteena oli saada tietoa siitä, millä tavalla imetysohjaus toteutuu neuvolatyössä ja millä tavalla käytännöt ovat yhteneväiset synnytysosaston ja neuvolan välillä. Saadun tiedon avulla on mahdollista kehittää imetysohjauksen yhteneväisyyttä ja laatua. Tutkielma on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun yliopistollisessa sairaalassa, naisten ja lasten tulosalueella toteutettavaa imetyksen edistämisen kehittämishanketta (2013–2017).
Tutkielmassa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Tutkittavat olivat terveydenhoitajia (6) kahdesta eri Oulun kaupungin neuvolasta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kuvaavat imetysohjauksen sisällön neuvolassa olevan epäyhtenäinen, koska yleisiä sitä ohjaavia tavoitteita ei ole määritelty. Imetysohjaus aloitetaan äitiysneuvolassa ensimmäisellä käynnillä ja siihen palataan lähellä synnytystä. Ensisynnyttäjät osallistuvat perhevalmennukseen, jonka yhtenä aiheena on imetys. Kotikäynti on tärkeä synnytyksen jälkeisessä imetysohjauksessa. Terveydenhoitajien käsitys synnytysosastolla toteutettavasta imetysohjauksesta perustuu äitien heille kertomiin kokemuksiin. Terveydenhoitajat näkevät tärkeänä yhteistyön kehittämiskohteena imetysohjauksen kirjaamisen ja tiedonkulun parantamisen neuvolan ja synnytysosaston välillä. Imetysohjauksen kehittäminen vaatii johdon tukea ja nykyistä tiiviimpää ja monipuolisempaa yhteistyötä neuvolan ja synnytysosaston välillä.
Imetyksen edistäminen vaatii yhtenäisiä tavoitteita eri toimijoiden kesken. Se vaatii myös jatkuvaa koulutusta ja tietotaidon päivittämistä. Imetyksen suojelu on kaikkien äitiyshuollossa ja synnyttäneiden äitien hoitotyössä toimivien tahojen yhteinen asia. Imetykseen tarvitaan ammatillista ohjausta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa paikallista yhtenäistä imetysohjausketjua.
Tutkielmassa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Tutkittavat olivat terveydenhoitajia (6) kahdesta eri Oulun kaupungin neuvolasta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kuvaavat imetysohjauksen sisällön neuvolassa olevan epäyhtenäinen, koska yleisiä sitä ohjaavia tavoitteita ei ole määritelty. Imetysohjaus aloitetaan äitiysneuvolassa ensimmäisellä käynnillä ja siihen palataan lähellä synnytystä. Ensisynnyttäjät osallistuvat perhevalmennukseen, jonka yhtenä aiheena on imetys. Kotikäynti on tärkeä synnytyksen jälkeisessä imetysohjauksessa. Terveydenhoitajien käsitys synnytysosastolla toteutettavasta imetysohjauksesta perustuu äitien heille kertomiin kokemuksiin. Terveydenhoitajat näkevät tärkeänä yhteistyön kehittämiskohteena imetysohjauksen kirjaamisen ja tiedonkulun parantamisen neuvolan ja synnytysosaston välillä. Imetysohjauksen kehittäminen vaatii johdon tukea ja nykyistä tiiviimpää ja monipuolisempaa yhteistyötä neuvolan ja synnytysosaston välillä.
Imetyksen edistäminen vaatii yhtenäisiä tavoitteita eri toimijoiden kesken. Se vaatii myös jatkuvaa koulutusta ja tietotaidon päivittämistä. Imetyksen suojelu on kaikkien äitiyshuollossa ja synnyttäneiden äitien hoitotyössä toimivien tahojen yhteinen asia. Imetykseen tarvitaan ammatillista ohjausta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa paikallista yhtenäistä imetysohjausketjua.