Hyvinkään varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevän perhetyön kehittämistarpeet kasvatuskumppanuuden näkökulmasta
Palin, Kai; Pohjanen, Heli (2015)
Palin, Kai
Pohjanen, Heli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198905
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Hyvinkään varhaiskasvatuksen perheohjaajan tilauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi Hyvinkään varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevän perhetyön mahdollisia kehittämistarpeita kasvatuskumppanuuden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Hyvinkään lastentarhanopettajille. Lomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avointen kysymysten aineisto deduktiivisen ja osin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen taustateoria pohjautui ennaltaehkäisevää perhetyötä ja kasvatuskumppanuutta yhdistäviin käytäntöihin verkostotyöhön, dialogisuuteen ja varhaiseen tukeen. Avointen kysymysten aineistosta analysoitiin, millä tavoin nämä käsitteet ilmenivät kasvatuskumppanuuden kuvauksissa ja toiveissa varhaiskasvatuksen perheohjaukselle, sekä mitä muita teemoja nousi esiin. Suljetuissa kysymyksissä kysyttiin kuinka tarpeellisena varhaiskasvatuksen perheohjaus nähtiin kasvatuskumppanuuden kannalta ja miten perheohjaajan menetelmät olivat tukeneet kasvatuskumppanuutta.
Varhainen tuki, dialogisuus ja verkostotyö nousivat vahvasti esiin avointen kysymysten aineistosta. Teemat painottuivat eri tavoin ja niiden sisällöstä oli löydettävissä eroja kuvattaessa kasvatuskumppanuutta ja toiveita perheohjauksen sisällöstä. Perheohjaajan läheisyys päiväkotiyhteisöön nousi esiin tärkeänä kehittämiskohteena. Varhaiskasvatuksen perheohjaus koettiin kasvatuskumppanuuden kannalta pääosin tarpeelliseksi. Perheohjaajan menetelmien antama tuki kasvatuskumppanuudelle arvioitiin viisiportaisella asteikolla pääosin välille 5: ei lainkaan – 3: kohtalaisesti. Tutkimusaineiston pohjalta ei voitu selvittää, johtuiko tämä siitä, että lastentarhanopettajat olivat hyödyntäneet perheohjauksen menetelmiä työssään vain vähän vai oliko menetelmistä saatu käytännössä tukea pääosin kohtalaisesti, vähän tai ei lainkaan.
Tutkimuksen taustateoria pohjautui ennaltaehkäisevää perhetyötä ja kasvatuskumppanuutta yhdistäviin käytäntöihin verkostotyöhön, dialogisuuteen ja varhaiseen tukeen. Avointen kysymysten aineistosta analysoitiin, millä tavoin nämä käsitteet ilmenivät kasvatuskumppanuuden kuvauksissa ja toiveissa varhaiskasvatuksen perheohjaukselle, sekä mitä muita teemoja nousi esiin. Suljetuissa kysymyksissä kysyttiin kuinka tarpeellisena varhaiskasvatuksen perheohjaus nähtiin kasvatuskumppanuuden kannalta ja miten perheohjaajan menetelmät olivat tukeneet kasvatuskumppanuutta.
Varhainen tuki, dialogisuus ja verkostotyö nousivat vahvasti esiin avointen kysymysten aineistosta. Teemat painottuivat eri tavoin ja niiden sisällöstä oli löydettävissä eroja kuvattaessa kasvatuskumppanuutta ja toiveita perheohjauksen sisällöstä. Perheohjaajan läheisyys päiväkotiyhteisöön nousi esiin tärkeänä kehittämiskohteena. Varhaiskasvatuksen perheohjaus koettiin kasvatuskumppanuuden kannalta pääosin tarpeelliseksi. Perheohjaajan menetelmien antama tuki kasvatuskumppanuudelle arvioitiin viisiportaisella asteikolla pääosin välille 5: ei lainkaan – 3: kohtalaisesti. Tutkimusaineiston pohjalta ei voitu selvittää, johtuiko tämä siitä, että lastentarhanopettajat olivat hyödyntäneet perheohjauksen menetelmiä työssään vain vähän vai oliko menetelmistä saatu käytännössä tukea pääosin kohtalaisesti, vähän tai ei lainkaan.