Korjaus- ja laajennushankkeen elinkaarikustannustarkastelu : Tampereen ammattikorkeakoulun liikuntarakennus
Jääskeläinen, Jaakko (2015)
Jääskeläinen, Jaakko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198895
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään rakennushankkeen elinkaarikustannuksia. Esimerkkikohteena toimii Tampereen ammattikorkeakoulun liikuntarakennus, joka on teknisesti vanhentunut, eikä enää täytä sille asetettuja vaatimuksia. Rakennukselle suoritetaan peruskorjaus. Lisäksi liikuntarakennukseen rakennetaan laajennusosa. Rakennushankkeessa pyritään ottamaan, varsinkin uudisosan osalta, huomioon nZEB (lähes nollaenergia rakentaminen) –normit. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon uusiutuvia energiamuotoja. Tässä hankkeessa uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä laitteistoja ovat maalämpöjärjestelmä, aurinkokeräimet ja aurinkosähköjärjestelmä.
Hankkeen tavoitehinta ja ylläpitokustannukset laskettiin Haahtela-yhtiöiden kehittämällä Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmalla (TAKU) arkkitehdin alustavien suunnitelmien perusteella. TAKU ei huomioi laskelmissaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä järjestelmiä, joten niiden vaikutuksia kustannuksiin tutkittiin erikseen. Lisäksi suoritettiin kannattavuuslaskelma, jossa tutkittiin, onko maalämpöjärjestelmän, aurinkokeräinten ja aurinkosähköjärjestelmän aiheuttama lisäinvestointi kannattava ja millaisia säästöjä investoinnilla saadaan.
Hankkeen rakentamiseen tavoitehinnaksi saatiin 3 262 000 euroa ja rakennuksen ylläpitokustannuksiksi laskettiin yhteensä 221 157 euroa vuodessa. Maalämpöjärjestelmän ja aurinkokeräinten aiheuttama lisäinvestointi on yhteensä 90 000 euroa. Lisäksi sen arvioidaan nostavan ylläpitokustannuksia noin 500 euroa vuodessa. Aurinkosähköjärjestelmän lisäinvestointikustannus on 25 000 euroa, eikä sen arvioida aiheuttavan ylläpitoon lisäkustannuksia. Nämä järjestelmät pienentävät lämmitykseen kuluvaa ostoenergian kulutusta noin 290 000 kWh ja kokonaissähköenergian kulutusta noin 11 300 kWh vuodessa.
Kannattavuuslaskelmilla saatiin selville että lämmitysjärjestelmiin investointi on erittäin kannattavaa. Neljän prosentin reaalikorolla ja 40 vuoden tarkastelujaksolla investoinnin nykyarvoksi saatiin 1 131 428 euroa Aurinkosähköjärjestelmään investointi muuttuu kannattavaksi, kun reaalikorko on pienempi tai yhtä suuri 3,81 prosenttia.
Hankkeen tavoitehinta ja ylläpitokustannukset laskettiin Haahtela-yhtiöiden kehittämällä Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmalla (TAKU) arkkitehdin alustavien suunnitelmien perusteella. TAKU ei huomioi laskelmissaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä järjestelmiä, joten niiden vaikutuksia kustannuksiin tutkittiin erikseen. Lisäksi suoritettiin kannattavuuslaskelma, jossa tutkittiin, onko maalämpöjärjestelmän, aurinkokeräinten ja aurinkosähköjärjestelmän aiheuttama lisäinvestointi kannattava ja millaisia säästöjä investoinnilla saadaan.
Hankkeen rakentamiseen tavoitehinnaksi saatiin 3 262 000 euroa ja rakennuksen ylläpitokustannuksiksi laskettiin yhteensä 221 157 euroa vuodessa. Maalämpöjärjestelmän ja aurinkokeräinten aiheuttama lisäinvestointi on yhteensä 90 000 euroa. Lisäksi sen arvioidaan nostavan ylläpitokustannuksia noin 500 euroa vuodessa. Aurinkosähköjärjestelmän lisäinvestointikustannus on 25 000 euroa, eikä sen arvioida aiheuttavan ylläpitoon lisäkustannuksia. Nämä järjestelmät pienentävät lämmitykseen kuluvaa ostoenergian kulutusta noin 290 000 kWh ja kokonaissähköenergian kulutusta noin 11 300 kWh vuodessa.
Kannattavuuslaskelmilla saatiin selville että lämmitysjärjestelmiin investointi on erittäin kannattavaa. Neljän prosentin reaalikorolla ja 40 vuoden tarkastelujaksolla investoinnin nykyarvoksi saatiin 1 131 428 euroa Aurinkosähköjärjestelmään investointi muuttuu kannattavaksi, kun reaalikorko on pienempi tai yhtä suuri 3,81 prosenttia.