Evaluation of Sewer System Overflows : Uusimaa Region
Mäkinen, Aleksi (2015)
Mäkinen, Aleksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209147
Tiivistelmä
Ylivuodolla tarkoitetaan jätevesipäästöä verkostossa, ennen sen päätymistä jätevedenpuhdistamolle. Yleisesti kaikki jätevedet päätyvät puhdistettavaksi, mutta erinäisistä syistä johtuen ylivuotoja tapahtuu satunnaisesti. Yleisin syy ylivuotoihin ovat hulevesien aiheuttamat kapasiteettiongelmat. Ylivuotoja tulisi välttää niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi. Hyvä riskien määrittäminen ja hallinta tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen ylivuotojen rajoittamiseen ja päästöjen kontrollointiin.
Tämä tutkimus toteutettiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Työn tarkoituksena oli tuottaa yleinen kuva ylivuotojen nykyisestä tilasta Uudellamaalla sekä kartoittaa yksittäisten verkostojen tilannetta. Lisäksi ylivuotojen syitä, jätevesiverkoston pituutta ja sään vaikutusta arvioitiin. Dataa analyysejä varten kerättiin ympäristöluvallisten laitosten vuosiraporteista. Vuosiraporttien lisäksi dataa poimittiin VAHTI-ohjelmasta ja sähköpostiviesteistä. Kaiken kaikkiaan 77 puhdistamoa oli ympäristöluvallisia ja dataa kerättiin vuodesta 2007 vuoteen 2013.
Kaikista 77 puhdistamosta, 65:llä oli oikea jätevesiverkosto, joista 35:llä oli ohituksia ja/tai ylivuotoja. Tämä lopulta johti 21 laitokseen, jolla oli ylivuotoja. Kaksi laitosta jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, yksi puuttuvien kuutiometriarvioiden vuoksi ja toinen hyvin pienen ylivuodon vuoksi, jolloin jäljelle jäi 19 laitosta. Datan keräyksen aikana raportoinnissa paljastui useita puutteita, jonka vuoksi jätevedenpuhdistamoiden raportointia tulisi tulevaisuudessa parantaa. Parempi raportointi tarjoaisi enemmän hyödyllistä tietoa viranomaisille, kuin myös laitoksille itselleen.
Tulokset ovat ilmoitettu prosentteina, sillä tämä osittain kumoaa puhdistamojen välillä olevia kokoeroja. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, ettei Uudellamaalla ole paljon ylivuotoja, koska näiden 19 puhdistamon ylivuotoprosentti oli vain 0,18 %. Mitään kasvavaa trendiä ylivuodoissa ei havaittu. Seitsemän vuotta ei kuitenkaan ole riittävän pitkä ajanjakso luotettavien päätelmien tekemiseksi. Yksittäisten verkkojen välillä oli luonnollisesti eroja; tämä sen sijaan johti uusiin kysymyksiin: tekevätkö laitokset riittävästi toimia ylivuotojen vähentämiseksi? Tulisiko ylivuotojen vähentämiseen soveltaa nykyistä systemaattisempia keinoja ja perustaa menettely riskien tunnistamiseen ja niiden hallinnan toimenpideohjelmiin?
Tämä tutkimus toteutettiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Työn tarkoituksena oli tuottaa yleinen kuva ylivuotojen nykyisestä tilasta Uudellamaalla sekä kartoittaa yksittäisten verkostojen tilannetta. Lisäksi ylivuotojen syitä, jätevesiverkoston pituutta ja sään vaikutusta arvioitiin. Dataa analyysejä varten kerättiin ympäristöluvallisten laitosten vuosiraporteista. Vuosiraporttien lisäksi dataa poimittiin VAHTI-ohjelmasta ja sähköpostiviesteistä. Kaiken kaikkiaan 77 puhdistamoa oli ympäristöluvallisia ja dataa kerättiin vuodesta 2007 vuoteen 2013.
Kaikista 77 puhdistamosta, 65:llä oli oikea jätevesiverkosto, joista 35:llä oli ohituksia ja/tai ylivuotoja. Tämä lopulta johti 21 laitokseen, jolla oli ylivuotoja. Kaksi laitosta jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, yksi puuttuvien kuutiometriarvioiden vuoksi ja toinen hyvin pienen ylivuodon vuoksi, jolloin jäljelle jäi 19 laitosta. Datan keräyksen aikana raportoinnissa paljastui useita puutteita, jonka vuoksi jätevedenpuhdistamoiden raportointia tulisi tulevaisuudessa parantaa. Parempi raportointi tarjoaisi enemmän hyödyllistä tietoa viranomaisille, kuin myös laitoksille itselleen.
Tulokset ovat ilmoitettu prosentteina, sillä tämä osittain kumoaa puhdistamojen välillä olevia kokoeroja. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, ettei Uudellamaalla ole paljon ylivuotoja, koska näiden 19 puhdistamon ylivuotoprosentti oli vain 0,18 %. Mitään kasvavaa trendiä ylivuodoissa ei havaittu. Seitsemän vuotta ei kuitenkaan ole riittävän pitkä ajanjakso luotettavien päätelmien tekemiseksi. Yksittäisten verkkojen välillä oli luonnollisesti eroja; tämä sen sijaan johti uusiin kysymyksiin: tekevätkö laitokset riittävästi toimia ylivuotojen vähentämiseksi? Tulisiko ylivuotojen vähentämiseen soveltaa nykyistä systemaattisempia keinoja ja perustaa menettely riskien tunnistamiseen ja niiden hallinnan toimenpideohjelmiin?