Sydänpotilaiden hoitoaikoihin ja hoidon laatuun vaikuttavat tekijät
Pippingsköld, Petra; Ryhtä, Emilia (2015)
Pippingsköld, Petra
Ryhtä, Emilia
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209157
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kokoava systemaattinen kirjallisuuskatsaus sydänpotilaiden hoitoaikoihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli koota hajanainen tutkimustieto sydänpotilaiden hoitoaikoihin vaikuttavista tekijöistä ja lisäksi tuottaa hoitotyössä konkreettisesti hyödynnettävää tietoa laadukkaan hoidon turvaamiseksi potilaille hoitoaikojen lyhentyessä. Opinnäytetyö oli osa Tulevaisuuden sairaala – Hoitotyön kehittämisprojekti 2009–2015 (Hoi-Pro).
Aineisto kerättiin hakukoneista CINAHL Complete, Medic, Joanna Briggs Institute (JBI), PubMed ja Theseus-verkkokirjasto. Lopulliseen opinnäytetyöhön valittiin 54 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta.
Tulokset osoittivat, että hoitoaikaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Itsenäisillä hoitaja vastaanotoilla ja asiantuntijasairaanhoitajilla oli parantava vaikutus hoidon laatuun, mutta vaikutus hoitoaikaan vaihteli. Hoitosuunnitelmien teolla ja hoitotyön kirjaamisella oli positiivinen vaikutus sekä hoidon laatuun että hoitoaikaan. Masennuksella, deliriumilla ja ahdistuneisuudella oli pidentävä vaikutus hoitoaikaan, kun taas uskonnollisuus vaikutti lyhentävästi. Hoitotyön johtamisella oli heikon koordinoinnin ja hoitajien heikentyneen työssä jaksamisen kannalta pidentävä vaikutus hoitoaikaan. Kuntouttava työote, sairaalan organisointi, toiminnan sujuvuus sekä hoitotyön tuntien lisääminen lyhensivät hoitoaikaa. Kardiologisen diagnostiikan tehostaminen vaikutti hoitoaikaan lyhentävästi. Diabetes, painehaavat ja postoperatiivinen eteisvärinä puolestaan vaikuttivat hoitoaikaan pidentävästi. Myös potilaalle annetun veren säilytysiällä oli vaikutusta hoitoaikaan, samoin kuin totaalinestebalanssilla. Ylipainolla ja metabolisella oireyhtymällä oli hieman pidentävää vaikutusta hoitoaikaan, kun taas kuntoutuksella ja varhaisella mobilisaatiolla oli osassa tutkimuksista lyhentävä vaikutus. Sairaalainfektiot pidensivät potilaiden hoitoaikaa huomattavasti. Lisätutkimusta tarvitaan.
Aineisto kerättiin hakukoneista CINAHL Complete, Medic, Joanna Briggs Institute (JBI), PubMed ja Theseus-verkkokirjasto. Lopulliseen opinnäytetyöhön valittiin 54 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta.
Tulokset osoittivat, että hoitoaikaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Itsenäisillä hoitaja vastaanotoilla ja asiantuntijasairaanhoitajilla oli parantava vaikutus hoidon laatuun, mutta vaikutus hoitoaikaan vaihteli. Hoitosuunnitelmien teolla ja hoitotyön kirjaamisella oli positiivinen vaikutus sekä hoidon laatuun että hoitoaikaan. Masennuksella, deliriumilla ja ahdistuneisuudella oli pidentävä vaikutus hoitoaikaan, kun taas uskonnollisuus vaikutti lyhentävästi. Hoitotyön johtamisella oli heikon koordinoinnin ja hoitajien heikentyneen työssä jaksamisen kannalta pidentävä vaikutus hoitoaikaan. Kuntouttava työote, sairaalan organisointi, toiminnan sujuvuus sekä hoitotyön tuntien lisääminen lyhensivät hoitoaikaa. Kardiologisen diagnostiikan tehostaminen vaikutti hoitoaikaan lyhentävästi. Diabetes, painehaavat ja postoperatiivinen eteisvärinä puolestaan vaikuttivat hoitoaikaan pidentävästi. Myös potilaalle annetun veren säilytysiällä oli vaikutusta hoitoaikaan, samoin kuin totaalinestebalanssilla. Ylipainolla ja metabolisella oireyhtymällä oli hieman pidentävää vaikutusta hoitoaikaan, kun taas kuntoutuksella ja varhaisella mobilisaatiolla oli osassa tutkimuksista lyhentävä vaikutus. Sairaalainfektiot pidensivät potilaiden hoitoaikaa huomattavasti. Lisätutkimusta tarvitaan.