Salon yhteiskäyttöautokokeilu : työntekijöiden liikkumisen muutokset, luonnonvarojen kulutus ja mielipiteet kokeilusta
Noro, Juho (2015)
Noro, Juho
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229587
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohteena oli Salon kaupungin kokeilu, jossa yksi henkilöauto vuokrattiin työntekijöiden yhteiseen käyttöön Halikon virastotalolle. Toiminta on organisaationsisäistä autojen yhteiskäyttöä, joka on yksi autojen yhteiskäytön muodoista. Työn tarkoituksena oli tuoda tilaajalle Weegos Oy:lle tietoa heidän toimintansa kehittämiseksi.
Opinnäytetyö jakaantuu tutkimuskysymyksiltään kahteen osaan. Ensimmäisen osan tavoitteina oli selvittää mitä muutoksia yhteiskäyttöauto on aiheuttanut työntekijöiden liikkumisessa ja miten nämä mahdolliset muutokset ovat vaikuttaneet luonnonvarojen kulutukseen. Toisen osan tarkoituksena oli selvittää henkilöstön ajatuksia kokeilusta ja toiminnan kehittämisestä.
Aineiston keruu toteutettiin haastatteluilla ja kahdella kyselyllä. Haastattelut pidettiin kuudelle yhteiskäyttöautoa eniten käyttäneelle henkilölle. Ensimmäinen kysely suunnattiin lopuille yhteiskäyttöauton käyttäjille ja toinen kysely koko henkilöstölle. Aineisto koottiin kahteen dokumenttiin, joiden pohjalta haettiin vastauksia tutkimuskysymyksille. Luonnonvarojen kulutus ja sen muutos laskettiin MIPS-menetelmän avulla.
Liikkumisen muutokset saatiin tutkittua 14 työntekijältä. Työmatkojen kulkutavassa oli muutosta yhdellä työntekijällä, joka oli yhteiskäyttöauton ansiosta voinut tulla pyörällä töihin. Liikkumisen muutokset olivat muutenkin vähäisiä. Autoilun kokonaissuoritteen laskettiin kuitenkin kasvaneen. Tästä seurasi, että myös luonnonvarojen kulutus oli suurempi, kuin mitä ilman yhteiskäyttöautoa olisi ollut.
Henkilöstön mielipide yhteiskäyttöautokokeilusta oli yleisesti positiivinen. Keskeisimpänä kehityskohteena autolle kaivattiin sähköistä varausjärjestelyä. Sen käyttöön saaminen nostaisi auton houkuttelevuutta. Yhteiskäyttöautolle oli kysyntää sen verran, että toisen auton käyttöönotto olisi hyödyllistä. Yhteiskäyttöauton mahdolliselle vapaa-ajan vuokrausmahdollisuudelle oli vastaajien keskuudessa hyvin vähän kysyntää.
Opinnäytetyö jakaantuu tutkimuskysymyksiltään kahteen osaan. Ensimmäisen osan tavoitteina oli selvittää mitä muutoksia yhteiskäyttöauto on aiheuttanut työntekijöiden liikkumisessa ja miten nämä mahdolliset muutokset ovat vaikuttaneet luonnonvarojen kulutukseen. Toisen osan tarkoituksena oli selvittää henkilöstön ajatuksia kokeilusta ja toiminnan kehittämisestä.
Aineiston keruu toteutettiin haastatteluilla ja kahdella kyselyllä. Haastattelut pidettiin kuudelle yhteiskäyttöautoa eniten käyttäneelle henkilölle. Ensimmäinen kysely suunnattiin lopuille yhteiskäyttöauton käyttäjille ja toinen kysely koko henkilöstölle. Aineisto koottiin kahteen dokumenttiin, joiden pohjalta haettiin vastauksia tutkimuskysymyksille. Luonnonvarojen kulutus ja sen muutos laskettiin MIPS-menetelmän avulla.
Liikkumisen muutokset saatiin tutkittua 14 työntekijältä. Työmatkojen kulkutavassa oli muutosta yhdellä työntekijällä, joka oli yhteiskäyttöauton ansiosta voinut tulla pyörällä töihin. Liikkumisen muutokset olivat muutenkin vähäisiä. Autoilun kokonaissuoritteen laskettiin kuitenkin kasvaneen. Tästä seurasi, että myös luonnonvarojen kulutus oli suurempi, kuin mitä ilman yhteiskäyttöautoa olisi ollut.
Henkilöstön mielipide yhteiskäyttöautokokeilusta oli yleisesti positiivinen. Keskeisimpänä kehityskohteena autolle kaivattiin sähköistä varausjärjestelyä. Sen käyttöön saaminen nostaisi auton houkuttelevuutta. Yhteiskäyttöautolle oli kysyntää sen verran, että toisen auton käyttöönotto olisi hyödyllistä. Yhteiskäyttöauton mahdolliselle vapaa-ajan vuokrausmahdollisuudelle oli vastaajien keskuudessa hyvin vähän kysyntää.