Perehdytyksen erityispiirteet kolmessa yhdistyksessä
Ekmark, Annika (2015)
Ekmark, Annika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219469
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kolmen järjestön Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Me Itse ry:n perehdytystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää näiden kolmen järjestön perehdytystä kahdesta näkökulmasta, perehdyttäjien ja perehdytettävien. Tutkimuksen taustatietoja varten haastateltiin kahta yhdistyksen työntekijää, joilla oli paljon tietoa yhdistysten toiminnasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko perehdytys tarpeeksi kattavaa ja onko sitä mahdollista vielä parantaa entisestään ja miten.
Tutkimuksen viitekehys rakennettiin perehdytykseen liittyvien aineistojen pohjalta niin esimiehen kuin alaisenkin näkökulmasta katsottuna. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja empiirinen osa kerättiin kyselytutkimuksella. Kysely tehtiin perehdyttäjille ja alle kaksi vuotta sitten taloon tulleille henkilöille.
Kyselystä ilmeni, että järjestöillä on jo nyt perehdytyksessä monipuoliset keinot käytössään. Perehdyttäjät ja perehdytettävät kokivat perehdytyksen kaiken kaikkiaan onnistuneeksi. Vastauksista saatiin selville pieniä parannusehdotuksia, jotka liittyivät lähinnä perehdytyksen alkupäivien sisältöön ja ajankäyttöön. Kyselystä selvisi myös työpaikan hyvä ilmapiiri, joka tuotiin esiin useammassa vastauksessa.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna kehityskeskusteluissa ja päivitettäessä perehdytysopasta. Jatkotutkimuksena voisi ajatella samantyylisen tutkimuksen uusimista, jonka avulla voidaan seurata perehdytyksen kehitystä järjestöissä.
Tutkimuksen viitekehys rakennettiin perehdytykseen liittyvien aineistojen pohjalta niin esimiehen kuin alaisenkin näkökulmasta katsottuna. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja empiirinen osa kerättiin kyselytutkimuksella. Kysely tehtiin perehdyttäjille ja alle kaksi vuotta sitten taloon tulleille henkilöille.
Kyselystä ilmeni, että järjestöillä on jo nyt perehdytyksessä monipuoliset keinot käytössään. Perehdyttäjät ja perehdytettävät kokivat perehdytyksen kaiken kaikkiaan onnistuneeksi. Vastauksista saatiin selville pieniä parannusehdotuksia, jotka liittyivät lähinnä perehdytyksen alkupäivien sisältöön ja ajankäyttöön. Kyselystä selvisi myös työpaikan hyvä ilmapiiri, joka tuotiin esiin useammassa vastauksessa.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna kehityskeskusteluissa ja päivitettäessä perehdytysopasta. Jatkotutkimuksena voisi ajatella samantyylisen tutkimuksen uusimista, jonka avulla voidaan seurata perehdytyksen kehitystä järjestöissä.