Lannankäsittelytekniikan kehittäminen Ilmajoen koulutilalla
Sulkala, Mikko (2015)
Sulkala, Mikko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249819
Tiivistelmä
Suomalainen maataloustuotanto keskittyy alueellisesti. Varsinkin kotieläintuotanto on entistä intensiivisempää, ja tilat ovat entistä suurempia. Kotieläinvaltaisilla alueilla lantaa muodostuu paljon, ja lannan mukana kasviravinteet kertyvät paikallisesti. Maatilojen toimintaa ja lannanlevitystä säätelevät muun muassa ympäristönsuojelulaki ja -asetus, nitraattiasetus ja vapaaehtoisen ympäristökorvauksen sitoumusehdot. Suunnitelmallisesti käytettynä lanta toimii sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Näin voidaan vähentää epäorgaanisten ostolannoitteiden käyttöä. Nykyisellään yleisen lietelannan suhteelliset ravinnepitoisuudet eivät kuitenkaan ole edullisia kasveille. Lannan hyödyntämismahdollisuudet paranevat huomattavasti mikäli lanta jaetaan erilaisia ravinnesuhteita sisältäviin jakeisiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää lannankäsittely- ja levitystekniikkaa Ilmajoen koulutilan tulevaa navettaa varten. Tutkimuksessa haetaan nykyaikaista, tehokasta, turvallista, taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa ratkaisua lannan ravinteiden hyödyntämiseen ja tilan sisäiseen ravinnekiertoon. Työssä tarkasteltiin lantajakeiden sopivuutta tilan käytettävissä olevaan viljelyalaan, separoinnin kustannuksia ja logistisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto kerättiin osana Hydro-Pohjanmaa-hankkeen selvitystyötä. Aineisto koostui monipuolisesti aiheeseen liittyvistä julkaisuista.
Tutkimuksista selvisi että lietelannan jakaminen kahteen jakeeseen, runsasfosforiseen, orgaanista typpeä sisältävään kuivajakeeseen ja vähäfosforiseen, pääasiassa liukoista typpeä sisältävään nestejakeeseen tuo paljon etuja lannankäsittelyyn ja hyödyntämiseen. Aineiston perusteella kuitenkin separoinnin onnistuminen ja ravinnesuhteiden parantuminen on hyvin epävarmaa ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin separointitekniikka. Tilan kuivalannan levityskapasiteetti on myös lietteenlevitystä vaatimattomampi, joten syntyvän kuivajakeen levittäminen lisää lannanlevityksen kokonaistyöaikaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää lannankäsittely- ja levitystekniikkaa Ilmajoen koulutilan tulevaa navettaa varten. Tutkimuksessa haetaan nykyaikaista, tehokasta, turvallista, taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa ratkaisua lannan ravinteiden hyödyntämiseen ja tilan sisäiseen ravinnekiertoon. Työssä tarkasteltiin lantajakeiden sopivuutta tilan käytettävissä olevaan viljelyalaan, separoinnin kustannuksia ja logistisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto kerättiin osana Hydro-Pohjanmaa-hankkeen selvitystyötä. Aineisto koostui monipuolisesti aiheeseen liittyvistä julkaisuista.
Tutkimuksista selvisi että lietelannan jakaminen kahteen jakeeseen, runsasfosforiseen, orgaanista typpeä sisältävään kuivajakeeseen ja vähäfosforiseen, pääasiassa liukoista typpeä sisältävään nestejakeeseen tuo paljon etuja lannankäsittelyyn ja hyödyntämiseen. Aineiston perusteella kuitenkin separoinnin onnistuminen ja ravinnesuhteiden parantuminen on hyvin epävarmaa ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin separointitekniikka. Tilan kuivalannan levityskapasiteetti on myös lietteenlevitystä vaatimattomampi, joten syntyvän kuivajakeen levittäminen lisää lannanlevityksen kokonaistyöaikaa.