Metsätalousmaan eroosioalttiiden uomien paikantaminen : Case Parkanon Kuivasjärvi
Mäkelä, Teija (2015)
Mäkelä, Teija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610307
Tiivistelmä
Kuivasjärvi on Parkanon pohjoisosassa, Pirkanmaalla, sijaitseva järvi. Kuivasjärven pinta-ala on 6,37 km² ja sen valuma-alue on noin 160 km². Vuonna 2013 järvessä tavattiin poikkeuksellisen runsas leväkukinta. Tämän seurauksena järven tilan parantamiseksi perustettiin kansanliike. Tämä opinnäytetyö on osa Parkanon Kuivasjärven kunnostussuunnitelmahanketta, jolle työn päätarkoitus oli etsiä järven valuma-alueen metsätalousmaalta vesiensuojeluun soveltuvia kohteita. Myöhemmin aiheesta muodostui Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan yksikön julkisille palveluille tehtävä opinnäytetyö, jonka tapauksena toimii Kuivasjärven kunnostussuunnitelmahanke. Opinnäytetyön tavoitteeksi tuli toimenpide-ehdotusten tekemisen lisäksi löytää työtapa uomaeroosion tutkimiseen ja selvittää, millaisilla kohteilla eroosioalttiita uomia on. Työ toteutettiin paikkatiedon ja kohdennetun maastohavainnoinnin avulla.
Opinnäytetyö esittelee yhden keinon tutkia uomaeroosiota ja maastotöiden suuntaamisessa käytettävää paikkatietoaineistoa. Eroosioalttiita kohteita olivat hienojakoisilla mailla virtaavat uomat. Nykyään tapahtuvaa eroosiota oli nähtävissä myös karkeajakoisemmilla maalajeilla uoman valuma-alueen kasvaessa suureksi. Luonnontilaisissa joissa ja puroissa uomaeroosiota ei esiintynyt, mutta uoman perkaus nostaa eroosioalttiutta selvästi. Eroosioalttiutta lisää myös lähteestä kaivettu suora yhteys uomaan riippuen purkautuvan pohjaveden määrästä. Eroosioalttiutta näkyi myös metsitettyjen peltojen uomissa.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työssä, jossa tarvitsee tutkia metsätalousmaan uomaeroosiota tai vesiensuojelua. Tulosten avulla maastohavainnot voidaan suunnata tehokkaammin oikeisiin uomiin ja kohteisiin, joissa tapahtuu eroosiota tai on kerääntynyt kiintoainesta. Työn aikana löytyi eroosiolle alttiita kohteita, joille tehtiin ehdotuksia vesiensuojelutoimenpiteistä.
Opinnäytetyö esittelee yhden keinon tutkia uomaeroosiota ja maastotöiden suuntaamisessa käytettävää paikkatietoaineistoa. Eroosioalttiita kohteita olivat hienojakoisilla mailla virtaavat uomat. Nykyään tapahtuvaa eroosiota oli nähtävissä myös karkeajakoisemmilla maalajeilla uoman valuma-alueen kasvaessa suureksi. Luonnontilaisissa joissa ja puroissa uomaeroosiota ei esiintynyt, mutta uoman perkaus nostaa eroosioalttiutta selvästi. Eroosioalttiutta lisää myös lähteestä kaivettu suora yhteys uomaan riippuen purkautuvan pohjaveden määrästä. Eroosioalttiutta näkyi myös metsitettyjen peltojen uomissa.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työssä, jossa tarvitsee tutkia metsätalousmaan uomaeroosiota tai vesiensuojelua. Tulosten avulla maastohavainnot voidaan suunnata tehokkaammin oikeisiin uomiin ja kohteisiin, joissa tapahtuu eroosiota tai on kerääntynyt kiintoainesta. Työn aikana löytyi eroosiolle alttiita kohteita, joille tehtiin ehdotuksia vesiensuojelutoimenpiteistä.