Kemera-tuen vaikutus saatuun kantohintaan energiapuun korjuussa : Tutkimustuloksia Rovaniemen alueelta
Nissinen, Mikko (2015)
Nissinen, Mikko
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710633
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Kemera-tuen vaikutusta saatuun kantohintaan energiapuun korjuussa. Tutkimusaineistona käytetään L&T Biowatin Rovaniemen alueen korjuukohteita, jotka ovat tehty vuosien 2013 ja 2014 aikana.
Aineistoon kuuluu 21 kappaletta L&T Biowatin harventamaa nuoren kasvatusmetsän korjuukohdetta. Kokopuun, karsitun rangan ja integroidun korjuun kohteita valittiin jokaista seitsemän kappaletta. Kohteet olivat suurimmaksi osaksi Kemera-tukikelpoisia nuoren metsän hoitokohteita. Kemera-tuen vaikutusta korjuun kannattavuuteen vertailtiin tienvarsihintoja käyttäen. Kokopuuleimikoilla tienvarsihintana käytettiin 20 €/m3, rankapuuleimikoilla 25 €/m3 ja integroidulla leimikolla käytettiin myös tienvarsikustannuksina 25 €/m3, koska tutkimuksessa olleet integroidun korjuun ainespuut olivat Kemera-tukikelpoisia ja näin ollen menevät energiakäyttöön.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroitu korjuu oli metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto käytetyillä korjuukohteilla. Seuraavaksi kannattavin vaihtoehto oli karsitun rangan korjuumenetelmä. Kokopuun korjuu oli tulosten perusteella kannattavuudeltaan heikoin metsänomistajan tulojen kannalta. Tutkimuksessa vertailtiin myös nykyisen Kemera-tuen ja mahdollisesti vuonna 2015 voimaan tulevan Kemera-tuen eroja. Uuden energiapuu-tuen myötä tuet heikkenisivät kokopuun korjuukohteilla 3,95 €/m3, karsitun rangan korjuukohteilla 3,80 €/m3 ja integroidun korjuun kohteilla 4,37 €/m3.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että energiapuun korjuu on vielä nykyisellään hyvin riippuvainen energiapuulle myönnettävästä tuesta. Energiapuuta hankkivien organisaatioiden näkökulmasta tukipolitiikan selvyys olisi ensisijaisen tärkeää energiapuun korjuun tulevaisuuden kannalta. Ilmasto- ja energiastrategia asettaa omalta osaltaan suuret odotukset bioenergian käytön lisäämiselle, jotta vuoden 2020 tavoitteisiin päästäisiin.
Aineistoon kuuluu 21 kappaletta L&T Biowatin harventamaa nuoren kasvatusmetsän korjuukohdetta. Kokopuun, karsitun rangan ja integroidun korjuun kohteita valittiin jokaista seitsemän kappaletta. Kohteet olivat suurimmaksi osaksi Kemera-tukikelpoisia nuoren metsän hoitokohteita. Kemera-tuen vaikutusta korjuun kannattavuuteen vertailtiin tienvarsihintoja käyttäen. Kokopuuleimikoilla tienvarsihintana käytettiin 20 €/m3, rankapuuleimikoilla 25 €/m3 ja integroidulla leimikolla käytettiin myös tienvarsikustannuksina 25 €/m3, koska tutkimuksessa olleet integroidun korjuun ainespuut olivat Kemera-tukikelpoisia ja näin ollen menevät energiakäyttöön.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroitu korjuu oli metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto käytetyillä korjuukohteilla. Seuraavaksi kannattavin vaihtoehto oli karsitun rangan korjuumenetelmä. Kokopuun korjuu oli tulosten perusteella kannattavuudeltaan heikoin metsänomistajan tulojen kannalta. Tutkimuksessa vertailtiin myös nykyisen Kemera-tuen ja mahdollisesti vuonna 2015 voimaan tulevan Kemera-tuen eroja. Uuden energiapuu-tuen myötä tuet heikkenisivät kokopuun korjuukohteilla 3,95 €/m3, karsitun rangan korjuukohteilla 3,80 €/m3 ja integroidun korjuun kohteilla 4,37 €/m3.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että energiapuun korjuu on vielä nykyisellään hyvin riippuvainen energiapuulle myönnettävästä tuesta. Energiapuuta hankkivien organisaatioiden näkökulmasta tukipolitiikan selvyys olisi ensisijaisen tärkeää energiapuun korjuun tulevaisuuden kannalta. Ilmasto- ja energiastrategia asettaa omalta osaltaan suuret odotukset bioenergian käytön lisäämiselle, jotta vuoden 2020 tavoitteisiin päästäisiin.