Eläinten hyvinvointitukijärjestelmästä hyvinvointikorvausjärjestelmäksi : Nautojen parantunut hyvinvointi ja kustannussäästöt
Lilja, Tarja (2015)
Lilja, Tarja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811042
Tiivistelmä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää EU-osarahoitteisia tukia, joihin kuuluu myös eläinten hyvinvointituki. Hyvinvointituen tärkeimpiä tavoitteita ovat eläinten hyvinvoinnin edistäminen, alkutuottajien kilpailukyvyn parantaminen, luonnon monimuotoisuuden tukeminen sekä kuluttajien odotuksiin vastaaminen. Ohjelmakausi on parhaillaan vaihtumassa, ja tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020 eläinten hyvinvointituki muuttuu eläinten hyvinvointikorvaukseksi. Myös tukiehtoihin tulee jonkin verran muutoksia.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eläinten hyvinvointitukijärjestelmän muutoksia uudeksi hyvinvointikorvausjärjestelmäksi. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka eläinten hyvinvointituen ehdot vastaavat nautojen todellista hyvinvointia. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka eläinten hyvinvointitukeen sitoutumalla ja tuen ehtoja noudattamalla voidaan parantaa nautatilan taloudellista tulosta ja saavuttaa kustannussäästöjä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusstrategiaksi case-tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla neljältä erityyppiseltä nautatilalta. Lisäksi haastateltiin eläinten hyvinvointituen valvontaa tekevää henkilöä.
Tutkimuksen tulosten mukaan eläinten hyvinvointitukijärjestelmän muutos uudeksi hyvinvointikorvausjärjestelmäksi nähdään positiivisena asiana. Tutkimuksessa selvisi myös, että eläinten hyvinvointitukeen sitoutumalla voidaan parantaa nautatilojen taloudellista tulosta ja saavuttaa kustannussäästöjä. Nautojen todellisen hyvinvoinnin edistämisessä eläinten hyvinvointituen ehdot nähtiin kaksijakoisina. Osa haastateltavista koki ehtojen vaikuttavan nautojen hyvinvointia edistävästi. Toisen näkemyksen mukaan hyvinvointituen korvausten pitäisi kytkeytyä enemmän hyviin tuotantotuloksiin, ja osa nykyisistä tukiehdoista nähtiin melko merkityksettöminä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eläinten hyvinvointitukijärjestelmän muutoksia uudeksi hyvinvointikorvausjärjestelmäksi. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka eläinten hyvinvointituen ehdot vastaavat nautojen todellista hyvinvointia. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka eläinten hyvinvointitukeen sitoutumalla ja tuen ehtoja noudattamalla voidaan parantaa nautatilan taloudellista tulosta ja saavuttaa kustannussäästöjä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusstrategiaksi case-tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla neljältä erityyppiseltä nautatilalta. Lisäksi haastateltiin eläinten hyvinvointituen valvontaa tekevää henkilöä.
Tutkimuksen tulosten mukaan eläinten hyvinvointitukijärjestelmän muutos uudeksi hyvinvointikorvausjärjestelmäksi nähdään positiivisena asiana. Tutkimuksessa selvisi myös, että eläinten hyvinvointitukeen sitoutumalla voidaan parantaa nautatilojen taloudellista tulosta ja saavuttaa kustannussäästöjä. Nautojen todellisen hyvinvoinnin edistämisessä eläinten hyvinvointituen ehdot nähtiin kaksijakoisina. Osa haastateltavista koki ehtojen vaikuttavan nautojen hyvinvointia edistävästi. Toisen näkemyksen mukaan hyvinvointituen korvausten pitäisi kytkeytyä enemmän hyviin tuotantotuloksiin, ja osa nykyisistä tukiehdoista nähtiin melko merkityksettöminä.