Perehdyttämisen kehittäminen Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kouluissa
Lehtinen, Merita (2015)
Lehtinen, Merita
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198897
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä kehitettiin perehdyttämistä Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kouluissa. Tehtyjen selvitysten perusteella kouluilla perehdyttämistä kehitettiin niin, että opinnäytetyön tuloksena syntyi kohdennettu perehdyttämisopas Rauman kaupungin kouluille. Samalla selvitettiin perehdyttämisen arvioinnin tarvetta ja tätä varten laadittiin perehdyttämisen arviointilomake. Perehtyjän käyttöön laadittiin muistilista, johon tulee merkintä aina, kun asia on opastettu.
Opinnäytetyön teoriaosassa toimeksiantajan esittelyn lisäksi käsitellään perehdyttämistä, sen tavoitteita ja hyötyjä sekä perehdyttämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosassa käsiteltiin myös perehdyttämisen käytäntöä ja perehdyttämisen kehittämistä. Kunta-alan perehdyttämisen erityispiirteistä kerrottiin koko kunnan ja erityisesti koulujen osalta. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin kunnille annettuja perehdyttämiseen liittyviä suosituksia ja kannanottoja. Näiden lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin mitä mentoroinnilla tarkoitetaan ja miten sitä voitaisiin käyttää hyväksi koulun perehdyttämistyössä.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastatellut henkilöt olivat Rauman kaupungin henkilöstöjohtaja, kasvatus- ja opetusviraston talouspäällikkö sekä kaksi raumalaisen peruskoulun rehtoria.
Haastattelujen tuloksena selvisi perehdyttämisoppaan puuttuminen kouluilta. Rauman kaupungin perehdyttämisen pääoppaan rinnalle nähtiin tarvetta kouluille kohdennettuun perehdyttämisoppaaseen. Tämä tarve tuli esille, koska perehdyttämisen käytäntö ei ollut yhtenäinen ja prosessi kouluissa oli yksinomaan koulun esimiehen eli rehtorin harteilla. Esimiehellä eli kouluissa rehtorilla on päävastuu ja tärkein rooli koulun perehdyttämistyössä, mutta yhtälailla siihen osallistuu koko työyhteisö. Oppaan tarkoituksena on tukea hyvän ja laadukkaan perehdyttämistyön toteutumista. Opas tukee perehdyttämisen ja perehtymisen onnistumista sekä se toimii käsikirjana kaikille koulun työntekijöille.
Opinnäytetyön teoriaosassa toimeksiantajan esittelyn lisäksi käsitellään perehdyttämistä, sen tavoitteita ja hyötyjä sekä perehdyttämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosassa käsiteltiin myös perehdyttämisen käytäntöä ja perehdyttämisen kehittämistä. Kunta-alan perehdyttämisen erityispiirteistä kerrottiin koko kunnan ja erityisesti koulujen osalta. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin kunnille annettuja perehdyttämiseen liittyviä suosituksia ja kannanottoja. Näiden lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin mitä mentoroinnilla tarkoitetaan ja miten sitä voitaisiin käyttää hyväksi koulun perehdyttämistyössä.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastatellut henkilöt olivat Rauman kaupungin henkilöstöjohtaja, kasvatus- ja opetusviraston talouspäällikkö sekä kaksi raumalaisen peruskoulun rehtoria.
Haastattelujen tuloksena selvisi perehdyttämisoppaan puuttuminen kouluilta. Rauman kaupungin perehdyttämisen pääoppaan rinnalle nähtiin tarvetta kouluille kohdennettuun perehdyttämisoppaaseen. Tämä tarve tuli esille, koska perehdyttämisen käytäntö ei ollut yhtenäinen ja prosessi kouluissa oli yksinomaan koulun esimiehen eli rehtorin harteilla. Esimiehellä eli kouluissa rehtorilla on päävastuu ja tärkein rooli koulun perehdyttämistyössä, mutta yhtälailla siihen osallistuu koko työyhteisö. Oppaan tarkoituksena on tukea hyvän ja laadukkaan perehdyttämistyön toteutumista. Opas tukee perehdyttämisen ja perehtymisen onnistumista sekä se toimii käsikirjana kaikille koulun työntekijöille.