Kasvatuskumppanuus vanhemmuuden varhaisena tukena päivähoidossa : Työntekijän näkökulma
Kankkunen, Sirkku (2015)
Kankkunen, Sirkku
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111793
Tiivistelmä
Lapselle tärkeiden ympäristöjen, kodin ja päiväkodin, vuorovaikutus on merkityksellistä, eikä lasta voi hoitaa ottamatta huomioon vanhemmuutta. Lapsen kasvuympäristöjen tuntemus auttaa työntekijää tunnistamaan lapsen tuen tarpeen. Tutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin Leinola-Orimuksen päiväkodin kasvatushenkilöstön näkemystä varhaisesta vanhemmuuden tuesta, mitä on vanhemmuuden varhainen tukeminen päiväkodin työntekijän työssä ja mitä vanhemmuuden varhaisen tuen onnistumiseen tarvitaan. Tutkimuksen teoreettiset käsitteet olivat varhainen tuki ja vuorovaikutus vanhemman ja kasvatustyöntekijän välillä sekä aineiston teemoittelussa käytetty kasvatuskumppanuus. Päivähoidon yhteistyösuhdetta määrittää kasvatuskumppanuus. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ja siitä tutkittiin työntekijän toimintaa onnistuneessa ja epäonnistuneessa vanhemmuuden varhaisen tuen tilanteessa. Tutkimus korostaa päivähoidon merkitystä ennaltaehkäisevänä ja hyvinvointia edistävänä palveluna.
Tulokset osoittivat, että onnistuessaan vanhemmuuden varhainen tukeminen päiväkodin työntekijän työssä on vanhemman kanssa yhdessä miettimistä. Lähtökohtana on luottamus, kunnioitus ja kuulluksi tuleminen osapuolten kesken. Työntekijän positiivinen ja kannustava suhtautuminen lapseen, vanhempaan ja vuorovaikutukseen heidän välillään on tärkeää. Työntekijä havainnoi, tunnistaa ja ottaa rohkeasti puheeksi myös vanhem-man oman jaksamisen. Kertoo konkreettisia keinoja selvitä arjen haasteista lapsen kanssa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelusta. Tarvittaessa työntekijä ohjaa vanhempaa hakemaan apua itselleen ja kertoo perheneuvolan ja KEINU -tiimin palvelusta. Työntekijä sitoutuu toimimaan vanhemman rinnalla lapsen hyvinvoinnin lisäämiseksi kasvatuskumppanina. Vanhemmuuden varhaiseen tukeen päiväkodin työntekijän työssä tarvitaan aikaa puhua, kuunnella ja olla läsnä. Lisäksi tarvitaan konkreettisia keinoja auttaa kasvatuksellisissa kysymyksissä ja tietoa jatkotukeen ohjauksessa.
Tutkimuksen tulosten pohjalta ehdotetaan jatkopohdintaa työyhteisössä. Kasvatustiimeissä ja koko työyhteisön kesken on hyvä sopia päivittäisten lasten tuonti- ja hakutilanteiden yhteiset käytännöt työntekijän ja vanhemman vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Työyhteisön yhteinen pohdinta sitouttaa työntekijät miettimään kasvatuskumppanuuden sisältöjä ja jakamaan kasvatushenkilöstöllä jo olevaa tietoutta vanhemmuuden varhaisesta tuesta. Jatkotutkimuksena ehdotan tutkimusta vanhemman kokemuksen ja osallisuuden näkökulmasta päivähoidossa.
Tulokset osoittivat, että onnistuessaan vanhemmuuden varhainen tukeminen päiväkodin työntekijän työssä on vanhemman kanssa yhdessä miettimistä. Lähtökohtana on luottamus, kunnioitus ja kuulluksi tuleminen osapuolten kesken. Työntekijän positiivinen ja kannustava suhtautuminen lapseen, vanhempaan ja vuorovaikutukseen heidän välillään on tärkeää. Työntekijä havainnoi, tunnistaa ja ottaa rohkeasti puheeksi myös vanhem-man oman jaksamisen. Kertoo konkreettisia keinoja selvitä arjen haasteista lapsen kanssa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelusta. Tarvittaessa työntekijä ohjaa vanhempaa hakemaan apua itselleen ja kertoo perheneuvolan ja KEINU -tiimin palvelusta. Työntekijä sitoutuu toimimaan vanhemman rinnalla lapsen hyvinvoinnin lisäämiseksi kasvatuskumppanina. Vanhemmuuden varhaiseen tukeen päiväkodin työntekijän työssä tarvitaan aikaa puhua, kuunnella ja olla läsnä. Lisäksi tarvitaan konkreettisia keinoja auttaa kasvatuksellisissa kysymyksissä ja tietoa jatkotukeen ohjauksessa.
Tutkimuksen tulosten pohjalta ehdotetaan jatkopohdintaa työyhteisössä. Kasvatustiimeissä ja koko työyhteisön kesken on hyvä sopia päivittäisten lasten tuonti- ja hakutilanteiden yhteiset käytännöt työntekijän ja vanhemman vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Työyhteisön yhteinen pohdinta sitouttaa työntekijät miettimään kasvatuskumppanuuden sisältöjä ja jakamaan kasvatushenkilöstöllä jo olevaa tietoutta vanhemmuuden varhaisesta tuesta. Jatkotutkimuksena ehdotan tutkimusta vanhemman kokemuksen ja osallisuuden näkökulmasta päivähoidossa.