Selvitys kuntoutussuunnitelmien laadusta Salon terveyskeskuksessa
Mattila, Anni (2014)
Mattila, Anni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060212032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060212032
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Salon terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmän käsittelyyn tulleiden kuntoutussuunnitelmien laatua. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan sekä yleisen keskustelun perusteella kuntoutusuunnitelmissa on edelleen puutteita. Tavoitteena oli selvittää onko suunnitelmissa puutteita ja minkälaisia.
Tutkimuskysymyksinä oli selvittää 1) Onko kuntoutussuunnitelmiin kirjattu oleelliset tiedot; kuntoutustarpeen perusteet, kuntoutuksen tavoitteet, kuntoutustoimenpiteet sekä aikataulu ja suunnitelma kuntoutuksen seurannasta? 2) Onko kuntoutussuunnitelmien laadinnassa hyödynnetty moniammatillista työryhmää?
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kuntoutusta, kuntoutusprosessia, kuntoutussuunnitelmaa, toimintakykyä, kuntoutuksen tavoitteita, moniammatillista yhteistyötä, kuntoutussuunnitelmaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä aikaisempia tutkimuksia aiheeseen liittyen.
Tutkimusaineisto sisälsi 35 lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmaa, joiden laatua analysoitiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla.
Tutkimusten tulosten mukaan kuntoutussuunnitelmissa on edelleen puutteita, mutta vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Moniammatillisuutta oli hyödynnetty melko hyvin. Toimintakyvyn kuvaus oli keskimäärin niukkaa, mutta myös monessa suunnitelmassa hyvää. Suuressa osassa tavoitteet oli kirjattu heikosti tai ne puuttuivat kokonaan.
Moniammatillisen yhteistyön lisääminen entisestään voisi olla ratkaisu kuntoutussuunnitelmien laadun parantumiseen. Asiantuntijoiden erilaisista näkökulmista muodostuu uusi kokonaisnäkemys ja laaja-alainen kuntoutussuunnitelma. Esimerkiksi kuntoutustyöntekijät ovat ammattilaisia toimintakyvyn arvioimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös kuntoutussuunnitelmalomakkeissa on eroa. Esimerkiksi Kelan kuntoutussuunnitelmalomake on ohjaava, joten sen avulla kuntoutussuunnitelman laatiminen on helpompaa.
Tutkimuskysymyksinä oli selvittää 1) Onko kuntoutussuunnitelmiin kirjattu oleelliset tiedot; kuntoutustarpeen perusteet, kuntoutuksen tavoitteet, kuntoutustoimenpiteet sekä aikataulu ja suunnitelma kuntoutuksen seurannasta? 2) Onko kuntoutussuunnitelmien laadinnassa hyödynnetty moniammatillista työryhmää?
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kuntoutusta, kuntoutusprosessia, kuntoutussuunnitelmaa, toimintakykyä, kuntoutuksen tavoitteita, moniammatillista yhteistyötä, kuntoutussuunnitelmaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä aikaisempia tutkimuksia aiheeseen liittyen.
Tutkimusaineisto sisälsi 35 lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmaa, joiden laatua analysoitiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla.
Tutkimusten tulosten mukaan kuntoutussuunnitelmissa on edelleen puutteita, mutta vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Moniammatillisuutta oli hyödynnetty melko hyvin. Toimintakyvyn kuvaus oli keskimäärin niukkaa, mutta myös monessa suunnitelmassa hyvää. Suuressa osassa tavoitteet oli kirjattu heikosti tai ne puuttuivat kokonaan.
Moniammatillisen yhteistyön lisääminen entisestään voisi olla ratkaisu kuntoutussuunnitelmien laadun parantumiseen. Asiantuntijoiden erilaisista näkökulmista muodostuu uusi kokonaisnäkemys ja laaja-alainen kuntoutussuunnitelma. Esimerkiksi kuntoutustyöntekijät ovat ammattilaisia toimintakyvyn arvioimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös kuntoutussuunnitelmalomakkeissa on eroa. Esimerkiksi Kelan kuntoutussuunnitelmalomake on ohjaava, joten sen avulla kuntoutussuunnitelman laatiminen on helpompaa.