Käytettävyys ja Finnan paikallisnäkymät : suositukset Finnan rakentamiseen Turun ammattikorkeakoulun kirjastolle
Lapatto, Elina (2015)
Lapatto, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312044
Tiivistelmä
Kansalliskirjaston kehittämä ja ylläpitämä tiedonhakupalvelu Finna kokoaa tulevaisuudessa yhteen kaikki Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Finnasta on tällä hetkellä käytössä kansallinen näkymä ja organisaatioilla on mahdollista ottaa käyttöön oma räätälöity paikallisnäkymä. Asiakasliittymän pohjana on avoimen lähdekoodin VuFind -ohjelmisto. Finna-projekti on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta. Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa Finnan paikallisnäkymän beta-versio otetaan käyttöön syksyllä 2015. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää käytännön suosituksia suunnitteluprosessin avuksi vertailemalla jo tuotantokäytössä olevia Finnan paikallisnäkymiä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään käyttöliittymän yleisiin suunnitteluperiaatteisiin ja pohditaan erityisesti käytettävyyden käsitettä ja teoriaa. Teoriaosuudessa esitellään kaksi käytettävyyden klassikkoteoriaa: Nielsenin lista ja Normanin suunnitteluperiaatteet. Näitä teorioita täydennetään lisäksi uudemmalla tutkimustiedolla käytettävyydestä.
Opinnäytetyön tutkimusosuuteen on valittu vertailtaviksi seuraavat kolme jo tuotantokäytössä olevaa Finnan paikallisnäkymää: Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMK-Finna, Metropolia ammattikorkeakoulun MetCat 2.0 -beta sekä Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden yliopistokampuksen yhteiskirjaston Masto-Finna. Tutkimusmenetelmiksi on valittu teemahaastattelu ja benchmarking. Teemahaastattelun tarkoituksena on selvittää millainen rooli käytettävyydellä on ollut Finnan paikallisnäkymien suunnittelussa. Haastateltaviksi pyydettiin omissa organisaatioissaan Finnan suunnittelusta vastuussa olleita asiantuntijoita. Benchmarking-osuudessa arvioidaan ja vertaillaan paikallisnäkymien etusivun, hakupalkin ja hakutuloksen näytön ominaisuuksia sekä nimeämiskäytäntöjä.
Benchmarkingprosessin perusteella voidaan todeta, että Finnan paikallisnäkymää kannattaa räätälöidä. Räätälöinti lisää käytettävyyttä ja tekee käyttöliittymästä tunnistettavan ja selkeän. Myös teemahaastattelun tulokset vahvistavat tätä päätelmää. Haastatteluissa kävi lisäksi ilmi, että käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä Finnan paikallisnäkymiin. Finna on helppokäyttöinen ja selkeä eli se vastaa hyvän käytettävyyden vaatimuksiin. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttöliittymä ei ole koskaan valmis ja käyttäjien kokemuksia kannattaa hyödyntää monipuolisesti käyttöliittymän suunnittelussa. Turun ammattikorkeakoulun Finnan kehittämistä pitää jatkaa myös varsinaisen käyttöönoton jälkeen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään käyttöliittymän yleisiin suunnitteluperiaatteisiin ja pohditaan erityisesti käytettävyyden käsitettä ja teoriaa. Teoriaosuudessa esitellään kaksi käytettävyyden klassikkoteoriaa: Nielsenin lista ja Normanin suunnitteluperiaatteet. Näitä teorioita täydennetään lisäksi uudemmalla tutkimustiedolla käytettävyydestä.
Opinnäytetyön tutkimusosuuteen on valittu vertailtaviksi seuraavat kolme jo tuotantokäytössä olevaa Finnan paikallisnäkymää: Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMK-Finna, Metropolia ammattikorkeakoulun MetCat 2.0 -beta sekä Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden yliopistokampuksen yhteiskirjaston Masto-Finna. Tutkimusmenetelmiksi on valittu teemahaastattelu ja benchmarking. Teemahaastattelun tarkoituksena on selvittää millainen rooli käytettävyydellä on ollut Finnan paikallisnäkymien suunnittelussa. Haastateltaviksi pyydettiin omissa organisaatioissaan Finnan suunnittelusta vastuussa olleita asiantuntijoita. Benchmarking-osuudessa arvioidaan ja vertaillaan paikallisnäkymien etusivun, hakupalkin ja hakutuloksen näytön ominaisuuksia sekä nimeämiskäytäntöjä.
Benchmarkingprosessin perusteella voidaan todeta, että Finnan paikallisnäkymää kannattaa räätälöidä. Räätälöinti lisää käytettävyyttä ja tekee käyttöliittymästä tunnistettavan ja selkeän. Myös teemahaastattelun tulokset vahvistavat tätä päätelmää. Haastatteluissa kävi lisäksi ilmi, että käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä Finnan paikallisnäkymiin. Finna on helppokäyttöinen ja selkeä eli se vastaa hyvän käytettävyyden vaatimuksiin. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttöliittymä ei ole koskaan valmis ja käyttäjien kokemuksia kannattaa hyödyntää monipuolisesti käyttöliittymän suunnittelussa. Turun ammattikorkeakoulun Finnan kehittämistä pitää jatkaa myös varsinaisen käyttöönoton jälkeen.