Studies of the Integration Readiness Levels in the Context of Industrial System Projects
Sivlén, Eveliina (2014)
Sivlén, Eveliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614248
Tiivistelmä
Integraatioteknologiat ja -käsitteet ovat kehittyneet viime vuosikymmenen aikana, mikä johtaa suureen määrään uusia ja monimutkaisia IT-arkkitehtuureja(Information Technology) ja -tuotteita. Järjestelmien integrointi on nykyään olennainen osa useimpia teknologiahankkeita. Kun järjestelmät monimutkaistuu, rajapintojen määrittelyssä vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta, ja pienilläkin yksityiskohdilla on väliä. Integraatio-osuutta projektissa ei välttämättä alkuun kuitenkaan pidetä kovin kalliina projektin kannalta, mutta täytyy muistaa, että rajapintamoduulien määrä kasvaa nopeasti, jos järjestelmään kytketään paljon sovelluksia. Tämän tutkimuksen näkökul-ma on teollisissa järjestelmähankkeissa.
Laurea osallistuu PERSEUS –hankkeeseen (Protection of European borders and Seas through the Intelligent Use of Surveillance). Se on hanke, jonka yhtenä tarkoituksena on kehitellä suosityksua eurooppalaisiin merirajavalvonnan integraatioratkaisuihin. PERSEUS-hankkeessa käytetään NASA:n (National Aeronautics and Space Administration) kehittämää Integration Readiness Levels –viitekehystä (IRLs), jonka avulla pyritään selvittämään erilaisten järjestelmien integraationvalmiutta. IRLs:n tutkimista varten espanjalainen ISDEFE (Ingeniería de Sistemas para la Defensa de España) on kehittänyt kyselylomakkeen, jonka avulla erilaisten järjestelmien integraation valmiusastetta pyritään kartoittamaan.
Tämän työn tutkimuskysymys on Miten IRLs ymmärretään ja on hyödynnettävissä teollisuuden järjestelmähankkeissa; Fifth Element Oyssä? Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuinka kyselykaavake ymmärretään Fifth Elementillä ja koetaanko se käyttökelpoiseksi menetelmäksi selvittää järjestelmäintegraation valmiustasoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja empiirinen data saatiin haastattelujen avulla (n=5). Tutkimuksen tulos oli, että IRLs -kehikko ymmärretään hyvin kohdeyrityksessä. Jotta sen voisi ottaa yrityksessä käyttöön, olisi hyvä ottaa huomioon haastattelujen perusteella saadut kehitysehdotukset. Tutkimuksella on hyötyä PERSEUS -hankkeelle, sillä aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiallisesti sotilaallisiin järjestelmiin, ei niinkään kaupallisiin yrityksiin. Tutkija ehdottaa jatkotutkimukseksi toimintatutkimusta, jonka avulla voisi saada selville, miten viitekehys sopisi käytännössä kohdeyrityksen prosesseihin ja mitä hyötyä yritykselle tästä olisi. Tuleva tutkimus voisi toivottavasti vahvistaa ja tarkentaa tutkimustuloksia tutkimuksen kohdeyrityksessä.
Opinnäyte esittää kolmen osatutkimuksen tulokset vuodelta 2014. Ensimmäinen osatutkimus käsittelee itse tieteellistä tutkimusta. Toinen osatutkimus käsittelee kahdenlaisen arvioinnin: tutkijan tekemän arvioinnin, jonka hän teki opiskelutoverinsa työstä sekä opiskelijatoverin että ECTI-CON 2014 -konferenssin antamien palautteiden pohjalta tehdyn arvioinnin tutkijan tieteellisestä paperista. Kolmas osatutkimus esittelee yhteistutkimuksen. Lisäksi tutkimuksissa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kerättiin tietoa IRLs -kehikosta sekä saatiin rakennettua tutkimuksen teoreettinen viitekehys integraation teorioista yleisesti.
Laurea osallistuu PERSEUS –hankkeeseen (Protection of European borders and Seas through the Intelligent Use of Surveillance). Se on hanke, jonka yhtenä tarkoituksena on kehitellä suosityksua eurooppalaisiin merirajavalvonnan integraatioratkaisuihin. PERSEUS-hankkeessa käytetään NASA:n (National Aeronautics and Space Administration) kehittämää Integration Readiness Levels –viitekehystä (IRLs), jonka avulla pyritään selvittämään erilaisten järjestelmien integraationvalmiutta. IRLs:n tutkimista varten espanjalainen ISDEFE (Ingeniería de Sistemas para la Defensa de España) on kehittänyt kyselylomakkeen, jonka avulla erilaisten järjestelmien integraation valmiusastetta pyritään kartoittamaan.
Tämän työn tutkimuskysymys on Miten IRLs ymmärretään ja on hyödynnettävissä teollisuuden järjestelmähankkeissa; Fifth Element Oyssä? Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuinka kyselykaavake ymmärretään Fifth Elementillä ja koetaanko se käyttökelpoiseksi menetelmäksi selvittää järjestelmäintegraation valmiustasoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja empiirinen data saatiin haastattelujen avulla (n=5). Tutkimuksen tulos oli, että IRLs -kehikko ymmärretään hyvin kohdeyrityksessä. Jotta sen voisi ottaa yrityksessä käyttöön, olisi hyvä ottaa huomioon haastattelujen perusteella saadut kehitysehdotukset. Tutkimuksella on hyötyä PERSEUS -hankkeelle, sillä aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiallisesti sotilaallisiin järjestelmiin, ei niinkään kaupallisiin yrityksiin. Tutkija ehdottaa jatkotutkimukseksi toimintatutkimusta, jonka avulla voisi saada selville, miten viitekehys sopisi käytännössä kohdeyrityksen prosesseihin ja mitä hyötyä yritykselle tästä olisi. Tuleva tutkimus voisi toivottavasti vahvistaa ja tarkentaa tutkimustuloksia tutkimuksen kohdeyrityksessä.
Opinnäyte esittää kolmen osatutkimuksen tulokset vuodelta 2014. Ensimmäinen osatutkimus käsittelee itse tieteellistä tutkimusta. Toinen osatutkimus käsittelee kahdenlaisen arvioinnin: tutkijan tekemän arvioinnin, jonka hän teki opiskelutoverinsa työstä sekä opiskelijatoverin että ECTI-CON 2014 -konferenssin antamien palautteiden pohjalta tehdyn arvioinnin tutkijan tieteellisestä paperista. Kolmas osatutkimus esittelee yhteistutkimuksen. Lisäksi tutkimuksissa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kerättiin tietoa IRLs -kehikosta sekä saatiin rakennettua tutkimuksen teoreettinen viitekehys integraation teorioista yleisesti.