The effects and factors of the real-time video in PPDR services
Simola, Jussi (2015)
Simola, Jussi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412410
Tiivistelmä
Julkisen sektorin uudistukset turvallisuusviranomaisten organisaatioissa yhdessä lakimuutosten kanssa vaativat valmiussuunnitelmiin muutoksia. Epäselvä tehtäväohjeistus suuronnettomuustilanteessa estää resurssien jakamista tehokkaasti. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat reaaliaikaisen päätöksenteon tukijärjestelmän käyttöönottoon ja ketkä hyötyisivät siitä.
Opinnäytetyö on tapaustutkimusten yhteenveto, joka käsittelee osatutkimuksia, joissa tutkija on ollut mukana. Tapaustutkimukset käsittelevät erilaisia tilannekuvaratkaisun käyttöön liittyviä vaikutuksia ja tekijöitä eri ympäristöissä. Tutkimusmateriaali on kerätty haastattelemalla, havainnoimalla ihmisten toimintoja työympäristöissä ja perehtymällä kirjalliseen aineistoon.
Julkisten organisaatioiden valmiustaso täytyy ottaa huomioon, kun otetaan uusia tietojärjestelmiä käyttöön. Siksi on tärkeää selvittää, mikä on julkisten viranomaisten valmiustaso paikallis- ja aluetasolla tällä hetkellä. Lakimuutokset, tekniset infrastruktuurit, erilaiset hallintorakenteet, julkisten organisaatioiden historia ja päivitettyjen valmiussuunnitelmien puute vaikuttavat viranomaisten väliseen yhteistyöhön suuronnettomuustilanteessa. Ihminen on silti päätöksentekijä onnettomuuspaikalla, vaikka erilaiset päätöksenteon tukijärjestelmät ovat tulleet osaksi päätöksentekoa.
Viranomaiset ja poliitikot ovat huomanneet yhteisen tilannetietoisuuden merkityksen niin päivittäisessä johtamisessa kuin kriisinhallinnassakin. Kun tarkoituksena on toimia tehokkaasti yhteisen päämäärän eteen, tarvitaan oikeat ja luotettavat tiedot yhteisen tilannetietoisuuden ja tilannekuvan perustaksi. Julkisen sektorin piirissä tapahtuneet rakenteelliset muutokset kuten aluehallinnon uudistus, hätäkeskusuudistus ja niin sanottu sote-laki ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella julkisen sektorin työntekijöiden työprosesseihin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän lisäksi teknologiakehitys on tapahtunut nopeasti. Uudet organisaatiot tarvitsevat aina myös uusia tietojärjestelmiä. Optimaalinen tilannetietoisuus suuronnettomuustilanteessa voidaan saavuttaa julkisessa sektorissa vain jos on teknologisia, inhimillisiä ja materiaalisia resursseja.
Opinnäytetyö on tapaustutkimusten yhteenveto, joka käsittelee osatutkimuksia, joissa tutkija on ollut mukana. Tapaustutkimukset käsittelevät erilaisia tilannekuvaratkaisun käyttöön liittyviä vaikutuksia ja tekijöitä eri ympäristöissä. Tutkimusmateriaali on kerätty haastattelemalla, havainnoimalla ihmisten toimintoja työympäristöissä ja perehtymällä kirjalliseen aineistoon.
Julkisten organisaatioiden valmiustaso täytyy ottaa huomioon, kun otetaan uusia tietojärjestelmiä käyttöön. Siksi on tärkeää selvittää, mikä on julkisten viranomaisten valmiustaso paikallis- ja aluetasolla tällä hetkellä. Lakimuutokset, tekniset infrastruktuurit, erilaiset hallintorakenteet, julkisten organisaatioiden historia ja päivitettyjen valmiussuunnitelmien puute vaikuttavat viranomaisten väliseen yhteistyöhön suuronnettomuustilanteessa. Ihminen on silti päätöksentekijä onnettomuuspaikalla, vaikka erilaiset päätöksenteon tukijärjestelmät ovat tulleet osaksi päätöksentekoa.
Viranomaiset ja poliitikot ovat huomanneet yhteisen tilannetietoisuuden merkityksen niin päivittäisessä johtamisessa kuin kriisinhallinnassakin. Kun tarkoituksena on toimia tehokkaasti yhteisen päämäärän eteen, tarvitaan oikeat ja luotettavat tiedot yhteisen tilannetietoisuuden ja tilannekuvan perustaksi. Julkisen sektorin piirissä tapahtuneet rakenteelliset muutokset kuten aluehallinnon uudistus, hätäkeskusuudistus ja niin sanottu sote-laki ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella julkisen sektorin työntekijöiden työprosesseihin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän lisäksi teknologiakehitys on tapahtunut nopeasti. Uudet organisaatiot tarvitsevat aina myös uusia tietojärjestelmiä. Optimaalinen tilannetietoisuus suuronnettomuustilanteessa voidaan saavuttaa julkisessa sektorissa vain jos on teknologisia, inhimillisiä ja materiaalisia resursseja.