Lapsettomuuspariskunnan psyykkisen tuen tarve
Vesala, Anni-Eveliina; Poutiainen, Riikka (2015)
Vesala, Anni-Eveliina
Poutiainen, Riikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111531
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista psyykkistä tukea lapsettomuuspariskunnat tarvitsevat. Työn tavoitteena oli tuottaa Naistenklinikan hormonipoliklinikalle tietoa, jonka avulla hoitohenkilökunta voi lisätä valmiuksiaan psyykkisen tuen tarjoamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS:n sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön sekä Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikön yhteistä kehittämishanketta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena mukaillen integroidun kirjallisuuskatsauksen lähestymistapaa. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tutkimuskirjallisuutta kahdesta suomalaisesta ja kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Lopulliseen tarkasteluun valittiin viisi suomalaista ja kolme kansainvälistä tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2006–2014. Tutkimusten aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen perusteella lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka hoito ei painotu vain lääketieteelliseen hoitoon. Lapsettomuuden kokeminen ja sen hoidot ovat henkisesti sekä fyysisesti kuormittavia, minkä vuoksi he tarvitsevat tietoa ja tukea niin hoitohenkilökunnalta kuin läheisiltäkin. Lapsettomuus voi aiheuttaa psyykkisen kriisin, jonka myötä voi ilmetä tunteiden torjumista ja kieltämistä sekä erilaisten tilanteiden välttämistä. Lapsettomuuteen usein liitetty stressi voi myös altistaa erilaisille mielialahäiriöille, kuten masennukselle ja ahdistuneisuudelle.
Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella lapsettomuushoidoissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi rohkaista lapsettomuuspariskuntia avoimeen keskusteluun, mikä lieventää ahdistusta ja stressiä sekä edesauttaa pariskunnan psyykkistä hyvinvointia. Hoitohenkilökunnan työkuvaan kuuluu keskeisesti pariskuntien tuen tarpeen kartoittaminen sekä tuen aktiivinen tarjoaminen. Hoitohenkilökunnan tulisi myös huomioida lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys jo heti hoitojen alusta alkaen sekä tuoda esille vaihtoehtoiset lapsenhankintavaihtoehdot.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena mukaillen integroidun kirjallisuuskatsauksen lähestymistapaa. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tutkimuskirjallisuutta kahdesta suomalaisesta ja kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Lopulliseen tarkasteluun valittiin viisi suomalaista ja kolme kansainvälistä tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2006–2014. Tutkimusten aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen perusteella lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka hoito ei painotu vain lääketieteelliseen hoitoon. Lapsettomuuden kokeminen ja sen hoidot ovat henkisesti sekä fyysisesti kuormittavia, minkä vuoksi he tarvitsevat tietoa ja tukea niin hoitohenkilökunnalta kuin läheisiltäkin. Lapsettomuus voi aiheuttaa psyykkisen kriisin, jonka myötä voi ilmetä tunteiden torjumista ja kieltämistä sekä erilaisten tilanteiden välttämistä. Lapsettomuuteen usein liitetty stressi voi myös altistaa erilaisille mielialahäiriöille, kuten masennukselle ja ahdistuneisuudelle.
Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella lapsettomuushoidoissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi rohkaista lapsettomuuspariskuntia avoimeen keskusteluun, mikä lieventää ahdistusta ja stressiä sekä edesauttaa pariskunnan psyykkistä hyvinvointia. Hoitohenkilökunnan työkuvaan kuuluu keskeisesti pariskuntien tuen tarpeen kartoittaminen sekä tuen aktiivinen tarjoaminen. Hoitohenkilökunnan tulisi myös huomioida lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys jo heti hoitojen alusta alkaen sekä tuoda esille vaihtoehtoiset lapsenhankintavaihtoehdot.