Betonielementtitehtaan sisäinen logistiikka tehdashallilaajennuksen aikana : Betonielementtien siirrot, varastointi ja kuormaus
Naukkarinen, Salla (2015)
Naukkarinen, Salla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312151
Tiivistelmä
MH-Betoni Oy:n tavoitteena on lisätä betonielementtien varastointitilaa sisätiloissa laajentamalla kahta tehdashallia. Tällä hetkellä tilan puute aiheuttaa ylimääräisiä materiaalien ja elementtien siirtoja, joten varastointikapasiteetin kasvun lisäksi tehdaslaajennus parantaisi työympäristöä ja loisi edellytyksiä tehtaan materiaalivirtojen parantamiselle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä erilaisia ratkaisuja tehtaan sisäisen logistiikan järjestämiseen rakennushankkeen aikana. Suurimpia haasteita ovat elementtien siirrot tehdashallien sisällä, kuormauspaikkojen valinta sekä rakennusvaiheiden rytmitys.
Opinnäytetyön tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin työtehtäviä, jotka sisältävät elementtien siirtoja, varastointia ja kuormausta. Näitä toimintoja sisältäviä työtehtäviä löytyi kolme: irrotus, viimeistely/paikkaus ja kuormaus. Lisäksi työtehtävistä tehtiin yksityiskohtaiset prosessikuvaukset. Prosessikuvauksiin tiedot kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla työntekijöitä sekä haastattelemalla vastaavaa työnjohtajaa. Käytössä olivat myös aikaisemmin tehdyt työohjeet ja -kuvaukset. Elementtivarastoista tehtiin tilakuvaus, jossa on kuvattu tilat, varastointikapasiteetit ja nostokalustot. Tilakuvaukseen liitettiin myös elementtien siirtoihin käytetyt yleiset siirtoreitit sekä muiden materiaalien kuljetusreitit.
Rakennushankkeen rakennusvaiheiden kestot laskettiin Ratu -työmenekkien mukaan. Rakennusvaiheet rytmitettiin laajennettavien tehdashallien kesken ja koko rakennushankkeen kesto kuvattiin jana-aikatauluna. Rakennusvaiheiden kestojen lähtötietoina käytettiin entisen toimitusjohtajan, Markku Pesun, laskemia materiaalimenekkejä. Laskettuja työsaavutuksia verrattiin Markku Pesun tekemään elementtiasennussuunnitelmassa oleviin työsaavutuksiin sekä vuonna 2008 tehtyyn tehdaslaajennukseen.
Rakennushankkeen ajankohta ei ole vielä tiedossa, joten tarkkojen suunnitelmien tekeminen on lähes mahdotonta. Opinnäytetyössä jouduttiin tekemään paljon oletuksia ja käyttämään elementtien valmistus- ja varastointimäärissä keskiarvoja. Vaikka rakennusvaiheiden rytmitys poikkesi Markku Pesun tekemästä suunnitelmasta, tulosten avulla voidaan varautua rakennushankkeen aikana esiintyviin ongelmakohtiin. Opinnäytetyössä tehdyt prosessikuvaukset liitetään yrityksen laatukäsikirjaan ja niitä voidaan käyttää jatkossa muiden prosessien kuvaamisen apuna.
Opinnäytetyön tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin työtehtäviä, jotka sisältävät elementtien siirtoja, varastointia ja kuormausta. Näitä toimintoja sisältäviä työtehtäviä löytyi kolme: irrotus, viimeistely/paikkaus ja kuormaus. Lisäksi työtehtävistä tehtiin yksityiskohtaiset prosessikuvaukset. Prosessikuvauksiin tiedot kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla työntekijöitä sekä haastattelemalla vastaavaa työnjohtajaa. Käytössä olivat myös aikaisemmin tehdyt työohjeet ja -kuvaukset. Elementtivarastoista tehtiin tilakuvaus, jossa on kuvattu tilat, varastointikapasiteetit ja nostokalustot. Tilakuvaukseen liitettiin myös elementtien siirtoihin käytetyt yleiset siirtoreitit sekä muiden materiaalien kuljetusreitit.
Rakennushankkeen rakennusvaiheiden kestot laskettiin Ratu -työmenekkien mukaan. Rakennusvaiheet rytmitettiin laajennettavien tehdashallien kesken ja koko rakennushankkeen kesto kuvattiin jana-aikatauluna. Rakennusvaiheiden kestojen lähtötietoina käytettiin entisen toimitusjohtajan, Markku Pesun, laskemia materiaalimenekkejä. Laskettuja työsaavutuksia verrattiin Markku Pesun tekemään elementtiasennussuunnitelmassa oleviin työsaavutuksiin sekä vuonna 2008 tehtyyn tehdaslaajennukseen.
Rakennushankkeen ajankohta ei ole vielä tiedossa, joten tarkkojen suunnitelmien tekeminen on lähes mahdotonta. Opinnäytetyössä jouduttiin tekemään paljon oletuksia ja käyttämään elementtien valmistus- ja varastointimäärissä keskiarvoja. Vaikka rakennusvaiheiden rytmitys poikkesi Markku Pesun tekemästä suunnitelmasta, tulosten avulla voidaan varautua rakennushankkeen aikana esiintyviin ongelmakohtiin. Opinnäytetyössä tehdyt prosessikuvaukset liitetään yrityksen laatukäsikirjaan ja niitä voidaan käyttää jatkossa muiden prosessien kuvaamisen apuna.