Rakennustyömaan jätehuollon kehittämistutkimus : YIT Rakennus Oy
Somppi, Laura (2015)
Somppi, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060512526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060512526
Tiivistelmä
Rakennustyömaa aiheuttaa erinäisiä ympäristöhaittoja, joista merkittävin haitta on rakentamisessa syntyvät jätteet. Jätteistä aiheutuvaa haittaa on kuitenkin mahdollista pienentää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten rakennustyömaan jätehuoltoa kehittämällä voidaan saavuttaa taloudellista säästöä, vähentää ympäristökuormitusta sekä luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö.
Jätekustannuksiin kuuluvat hävikkimateriaalin hankintahinta, jätemateriaalin kuljetus-, siirto- ja käsittelykustannukset, jätekalustokustannukset, työnjohdon kustannukset sekä jätemaksut ja - verot. Arviolta puolet jätekustannuksista muodostuu hävikkimateriaalin hankintakustannuksista, jolloin ensisijainen keino jätekustannusten pienentämisessä on materiaalitehokkuuden parantaminen. Jätteiden tehokkaalla käsittelyllä, lajittelulla ja hyödyntämisellä voidaan myös alentaa jätehuollon kustannuksia.
Jäte-, Ympäristönsuojelu- ja Työturvallisuuslaki, Valtioneuvoksen asetukset jätehuollosta ja rakennustyömaan turvallisuudesta sekä Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma ohjaavat työmaan jätehuollon järjestämistä. Lakien ja asetusten tarkoituksena on estää ympäristön pilaantuminen ja luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö. Opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Suomen suurimman asunto-, toimitila- ja infrarakentaja, YIT Rakennus Oy:n kanssa, joka on huomannut kehittämistarpeen työmaiden jätehuollon järjestämisessä. Työn ensimmäisenä vaiheena on rakennustyömaan jätehuollon tämän
hetkisen tilanteen selvittäminen. Nykytilanteen kartoittamisen jälkeen aineisto analysoidaan ja sen pohjalta tehdään toimintamalli ja kehitysideoita, miten jätehuolto olisi kustannustehokkainta ja toimivinta toteuttaa.
Kustannustehokkainta jätteiden käsittely on silloin, kun jätteet lajitellaan työmaalla. Kerättävät jätejakeet vaihtelevat työvaiheittain, joita ovat maa- ja pohjarakennus, perustukset, runko ja vesikatto, täydentävät rakenteet, pintarakenteet, kalusteet sekä konetekniset työt. Suurimmat erikseen kerättävät jätejakeet ovat maa- ja kiviaines, betoni-, energia-, pahvi-, paperi- sekä metalli- ja puujäte. Kipsijäte on kannattavaa kerätä erilleen, jos sitä syntyy suuria määriä. Jätehuolto käsitellään työssä osa-alueittain: jätemäärät ja lajittelu, ylijäämätavaran hyödyntäminen, siivous, jätekalusto- ja kuljetukset sekä jätehuollon kustannukset ja niiden kohdistaminen.
Jätekustannuksiin kuuluvat hävikkimateriaalin hankintahinta, jätemateriaalin kuljetus-, siirto- ja käsittelykustannukset, jätekalustokustannukset, työnjohdon kustannukset sekä jätemaksut ja - verot. Arviolta puolet jätekustannuksista muodostuu hävikkimateriaalin hankintakustannuksista, jolloin ensisijainen keino jätekustannusten pienentämisessä on materiaalitehokkuuden parantaminen. Jätteiden tehokkaalla käsittelyllä, lajittelulla ja hyödyntämisellä voidaan myös alentaa jätehuollon kustannuksia.
Jäte-, Ympäristönsuojelu- ja Työturvallisuuslaki, Valtioneuvoksen asetukset jätehuollosta ja rakennustyömaan turvallisuudesta sekä Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma ohjaavat työmaan jätehuollon järjestämistä. Lakien ja asetusten tarkoituksena on estää ympäristön pilaantuminen ja luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö. Opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Suomen suurimman asunto-, toimitila- ja infrarakentaja, YIT Rakennus Oy:n kanssa, joka on huomannut kehittämistarpeen työmaiden jätehuollon järjestämisessä. Työn ensimmäisenä vaiheena on rakennustyömaan jätehuollon tämän
hetkisen tilanteen selvittäminen. Nykytilanteen kartoittamisen jälkeen aineisto analysoidaan ja sen pohjalta tehdään toimintamalli ja kehitysideoita, miten jätehuolto olisi kustannustehokkainta ja toimivinta toteuttaa.
Kustannustehokkainta jätteiden käsittely on silloin, kun jätteet lajitellaan työmaalla. Kerättävät jätejakeet vaihtelevat työvaiheittain, joita ovat maa- ja pohjarakennus, perustukset, runko ja vesikatto, täydentävät rakenteet, pintarakenteet, kalusteet sekä konetekniset työt. Suurimmat erikseen kerättävät jätejakeet ovat maa- ja kiviaines, betoni-, energia-, pahvi-, paperi- sekä metalli- ja puujäte. Kipsijäte on kannattavaa kerätä erilleen, jos sitä syntyy suuria määriä. Jätehuolto käsitellään työssä osa-alueittain: jätemäärät ja lajittelu, ylijäämätavaran hyödyntäminen, siivous, jätekalusto- ja kuljetukset sekä jätehuollon kustannukset ja niiden kohdistaminen.