1990-luvun integraatioratkaisujen vaikutukset Suomen suhdannekuvaan
Piipponen, Saara (2015)
Piipponen, Saara
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412414
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään miten integraatioratkaisut 1990-luvulla ovat muuttaneet Suomen suhdannekuvaa. Työn tarkoituksena on kartoittaa EU-jäsenyyden vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan ja sitä kautta suhdannekuvaan.
Työ alkaa tarkastelemalla suhdannevaihteluita. Suhdannevaihteluteorian kautta siirrytään vertailemaan suomalaista suhdannekuvaa eri vuosikymmenillä sekä lisäksi verrataan vientiorientoituneen sekä ulkomaankauppaa rajoittavan valtion suhdanteita. Työn toisessa osassa tarkastellaan EU:n mukanaan tuomia säädöksiä koskien sisämarkkinoita sekä tutkitaan EU:n vaikutuksia ulkomaankauppaan. Työn viimeisessä osiossa tarkastellaan Suomen ulkomaankaupan rakennetta ja selvitetään suhdannepolitiikan harjoittamismahdollisuuksia tänä päivänä sekä ennen integroitumista.
Poiketen normaalista opinnäytetyömallista, tässä tutkimuksessa teoria- ja empiriaosuutta ei ole eritelty erillisiin päälukuihin. Ne kulkevatkin yhdessä läpi koko tutkimuksen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on kirjoituspöytätutkimus, jossa tutkitaan valmiina olemassa olevaa aineistoa. Tutkimusmenetelmä sopii aiheen ajankohtaisuuden vuoksi ja valmiina olevan aineiston perusteella tehdään tutkimuksen johtopäätökset. Lähdeaineistona työssä on käytetty niin painettuja kuin elektronisiakin lähteitä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroitumisen myötä lisääntynyt keskinäisriippuvuus lisää talouden häiriöalttiutta, sillä Suomella ei ole enää käytettävissään kaikkia suhdannepoliittisia keinoja talouden parantamiseksi. EU:n toimet vaikuttavat jokaiseen jäsenvaltioon, ei yksittäisiin maihin. Tämä johtaa suhdannekuvan hajoamiseen ja muuttumiseen.
Työ alkaa tarkastelemalla suhdannevaihteluita. Suhdannevaihteluteorian kautta siirrytään vertailemaan suomalaista suhdannekuvaa eri vuosikymmenillä sekä lisäksi verrataan vientiorientoituneen sekä ulkomaankauppaa rajoittavan valtion suhdanteita. Työn toisessa osassa tarkastellaan EU:n mukanaan tuomia säädöksiä koskien sisämarkkinoita sekä tutkitaan EU:n vaikutuksia ulkomaankauppaan. Työn viimeisessä osiossa tarkastellaan Suomen ulkomaankaupan rakennetta ja selvitetään suhdannepolitiikan harjoittamismahdollisuuksia tänä päivänä sekä ennen integroitumista.
Poiketen normaalista opinnäytetyömallista, tässä tutkimuksessa teoria- ja empiriaosuutta ei ole eritelty erillisiin päälukuihin. Ne kulkevatkin yhdessä läpi koko tutkimuksen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on kirjoituspöytätutkimus, jossa tutkitaan valmiina olemassa olevaa aineistoa. Tutkimusmenetelmä sopii aiheen ajankohtaisuuden vuoksi ja valmiina olevan aineiston perusteella tehdään tutkimuksen johtopäätökset. Lähdeaineistona työssä on käytetty niin painettuja kuin elektronisiakin lähteitä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroitumisen myötä lisääntynyt keskinäisriippuvuus lisää talouden häiriöalttiutta, sillä Suomella ei ole enää käytettävissään kaikkia suhdannepoliittisia keinoja talouden parantamiseksi. EU:n toimet vaikuttavat jokaiseen jäsenvaltioon, ei yksittäisiin maihin. Tämä johtaa suhdannekuvan hajoamiseen ja muuttumiseen.