Ravintolaruokakulttuurin muutokset Suomessa 1980-luvulta nykypäivään
Ekola, Piia (2015)
Lataukset:
Ekola, Piia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412359
Tiivistelmä
Monet suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei Suomessa ole lainkaan ruokakulttuuria saatikka ravintolaruokakulttuuria. Asia ei kuitenkaan ole näin. Luomme päivittäisillä tekemisillämme ja valinnoillamme kulttuuria, kaikki eivät vain tiedosta tai ajattele asiaa. Ravintolaruokakulttuurin muutoksien tutkiminen on mielenkiintoinen aihe muun muassa alan työntekijöille ja erityisesti nuoremmille työntekijöille. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on valtakunnallinen Suomen Keittiömestarit ry.
Työn tavoitteena on tutkia suomalaisen ravintolaruokakulttuurin selkeimpiä muutoksia ja trendejä vuosina 1980–2015. Ravintolaruokakulttuurilla tarkoitetaan ravintoloissa valmistettua, tarjottua ja nautittua ruokaa. Työn tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla ruokaravintoloiden menut, ruuat, ruuanvalmistustavat, ravintola-alan työntekijät, asiakkaat, raaka-aineiden tuottajat, ulkomaiset vaikutteet ja maamme historia ovat muuttuneet ja vaikuttaneet tuona aikana ravintolaruokakulttuuriin Suomessa. Mitkä ovat olleet mahdollisia käytön esteitä kyseisinä ajanjaksoina ja mitä ravintolaruokakulttuuri on ollut ja mihin suuntaan se mahdollisesti tulee kehittymään.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin vetoketjumallilla, joka tarkoittaa sitä, ettei viitekehys ole erillinen osa opinnäytetyön rakennetta. Vetoketjumallin tyyppisen työn tarkoituksena on sijoittaa kirjallisen aineiston joukkoon haastatteluista saadut tiedot. Haastatteluissa saadut tiedot täydentävät ja tukevat teoriatietoa ja tuovat käytännön näkökulmaa tutkimukseen Tutkimuksessa on käytetty teemahaastattelua ja haastattelu tehtiin neljälle pitkään alalla olleelle keittiömestarille keväällä 2015.
Työssä käy ilmi, että asiakkaat ovat tulleet vaativammiksi, mitä lähemmäs 2010-lukua on tultu ja kokkien arvostus on noussut koko ajan. Raaka-aineiden kunnioitus, lähiruuan käyttö ja raaka-aineiden jäljitettävyys ovat kasvaneet vuosikymmenien aikana ja muun muassa myös raaka-aineiden tuottajat tuodaan paremmin esille nykyään. Suuri mainittava asia on myös sosiaalisen median kasvu, joka on kasvanut koko ajan suuremmaksi. Raaka-aineet eivät ole muuttuneet vuosikymmenien aikana merkittävästi, liha on aina ollut eniten suomalaisten mieleen. 1980-luvulta lähtien ravintolaruuat on tehty kevyempiä valmistustapoja käyttäen ja mitä lähemmäs 2010-lukua on tultu, sitä näkyvämmin käytetään erilaisia kasviksia ja halvemmistakin raaka-aineista valmistetaan ravintolaruokaa. Ruokalistat ovat olleet aina melko selkeitä ja yksinkertaisia, mutta 2010-luvulla monet ravintolat ovat jättäneet ruokalistat kokonaan pois.
Tuloksista voi päätellä, että ravintoloissa asioiminen on nykyään jo arkipäivää. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta että skandinaavisuus ja sesonkiruoka sekä lähi- ja luomuruoka tulevat olemaan pinnalla myös tulevina vuosina. Keittiötekniikka ja ruuanvalmistuksen kemia tulevat kehittymään. Vanhojen, perinteisten valmistustapojen ja ruokalajien ”uudelleen löytyminen” ja kehittäminen alkaa nostaa päätään ja kasvisruokailu lisääntyy. Ruokailuhetket rentoutuvat ravintoloissa ja palveluun sekä tarjoiluun aletaan kiinnittää enemmän huomiota, sillä sen merkitys tulee entisestään korostumaan.
Työn tavoitteena on tutkia suomalaisen ravintolaruokakulttuurin selkeimpiä muutoksia ja trendejä vuosina 1980–2015. Ravintolaruokakulttuurilla tarkoitetaan ravintoloissa valmistettua, tarjottua ja nautittua ruokaa. Työn tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla ruokaravintoloiden menut, ruuat, ruuanvalmistustavat, ravintola-alan työntekijät, asiakkaat, raaka-aineiden tuottajat, ulkomaiset vaikutteet ja maamme historia ovat muuttuneet ja vaikuttaneet tuona aikana ravintolaruokakulttuuriin Suomessa. Mitkä ovat olleet mahdollisia käytön esteitä kyseisinä ajanjaksoina ja mitä ravintolaruokakulttuuri on ollut ja mihin suuntaan se mahdollisesti tulee kehittymään.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin vetoketjumallilla, joka tarkoittaa sitä, ettei viitekehys ole erillinen osa opinnäytetyön rakennetta. Vetoketjumallin tyyppisen työn tarkoituksena on sijoittaa kirjallisen aineiston joukkoon haastatteluista saadut tiedot. Haastatteluissa saadut tiedot täydentävät ja tukevat teoriatietoa ja tuovat käytännön näkökulmaa tutkimukseen Tutkimuksessa on käytetty teemahaastattelua ja haastattelu tehtiin neljälle pitkään alalla olleelle keittiömestarille keväällä 2015.
Työssä käy ilmi, että asiakkaat ovat tulleet vaativammiksi, mitä lähemmäs 2010-lukua on tultu ja kokkien arvostus on noussut koko ajan. Raaka-aineiden kunnioitus, lähiruuan käyttö ja raaka-aineiden jäljitettävyys ovat kasvaneet vuosikymmenien aikana ja muun muassa myös raaka-aineiden tuottajat tuodaan paremmin esille nykyään. Suuri mainittava asia on myös sosiaalisen median kasvu, joka on kasvanut koko ajan suuremmaksi. Raaka-aineet eivät ole muuttuneet vuosikymmenien aikana merkittävästi, liha on aina ollut eniten suomalaisten mieleen. 1980-luvulta lähtien ravintolaruuat on tehty kevyempiä valmistustapoja käyttäen ja mitä lähemmäs 2010-lukua on tultu, sitä näkyvämmin käytetään erilaisia kasviksia ja halvemmistakin raaka-aineista valmistetaan ravintolaruokaa. Ruokalistat ovat olleet aina melko selkeitä ja yksinkertaisia, mutta 2010-luvulla monet ravintolat ovat jättäneet ruokalistat kokonaan pois.
Tuloksista voi päätellä, että ravintoloissa asioiminen on nykyään jo arkipäivää. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta että skandinaavisuus ja sesonkiruoka sekä lähi- ja luomuruoka tulevat olemaan pinnalla myös tulevina vuosina. Keittiötekniikka ja ruuanvalmistuksen kemia tulevat kehittymään. Vanhojen, perinteisten valmistustapojen ja ruokalajien ”uudelleen löytyminen” ja kehittäminen alkaa nostaa päätään ja kasvisruokailu lisääntyy. Ruokailuhetket rentoutuvat ravintoloissa ja palveluun sekä tarjoiluun aletaan kiinnittää enemmän huomiota, sillä sen merkitys tulee entisestään korostumaan.