Konvertering av uppvärmningsystem från olja till bergvärme : Fallstudie : Grännäs skola
Najmadin, Razaw (2015)
Najmadin, Razaw
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312140
Tiivistelmä
Meillä on aina ollut suuri tarve eri energiamuotojen käyttöön rakennusten lämmittämiseksi. Energiantarpeen kattamiseen käytämme suuria määriä fossiilisia polttoaineita, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Näiden energialähteiden käyttö on johtanut ilmakehän kohonneisiin kasvihuonekaasuihin, minkä seurauksena on ollut keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla. Viimeisen 25 vuoden aikana lämpötilan nousu on kiihtynyt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Grännäs koulun yhden vuoden energiankäyttö IDA ICE simulaatioohjelman avulla. Tämä tehtiin siitä syystä että koulun energialähde muunnettiin öljystä maalämpöön. Enrgiankäyttölaskelman mukaan määräytyi mitä lämpöpumppua voidaan käyttää sekä porattujen reikien lukumäärä. Työ tehtiin insinööritoimisto Duoponit: in toimesta, joka sijaitsee Porvoossa.
Opinnäytetyön teoriaosa kertoo maalämmöstä yleensä, lämpöpumpun toiminnasta sekä maalämpöjärjestelmän mitoituksesta. Tässä luvussa tarkastellaan myös erilaisia, fossiilis-ten polttoaineiden energialähteitä sekä niiden hiilipäästöjä ja hiilijalanjälkiä.
Selvityksen mukaan koulun energiankulutus vuodessa oli 309272 kWh ja 99 kW. Danfoss Oy suositteli käytettäväksi kaksi kappaletta DPH-M lämpöpumppua, jotka tarjoavat 168 kW jolla pystytään vastaamaan koulun tarvitsemaan huipputehoon, sekä öljymäärään jota voidaan tarvita kylmimpinä päivinä. Jotta kouluun saatiin tarvittava lämpöenergia tarvittiin 12 porakaivoa, jotka olivat 200 metriä syviä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Grännäs koulun yhden vuoden energiankäyttö IDA ICE simulaatioohjelman avulla. Tämä tehtiin siitä syystä että koulun energialähde muunnettiin öljystä maalämpöön. Enrgiankäyttölaskelman mukaan määräytyi mitä lämpöpumppua voidaan käyttää sekä porattujen reikien lukumäärä. Työ tehtiin insinööritoimisto Duoponit: in toimesta, joka sijaitsee Porvoossa.
Opinnäytetyön teoriaosa kertoo maalämmöstä yleensä, lämpöpumpun toiminnasta sekä maalämpöjärjestelmän mitoituksesta. Tässä luvussa tarkastellaan myös erilaisia, fossiilis-ten polttoaineiden energialähteitä sekä niiden hiilipäästöjä ja hiilijalanjälkiä.
Selvityksen mukaan koulun energiankulutus vuodessa oli 309272 kWh ja 99 kW. Danfoss Oy suositteli käytettäväksi kaksi kappaletta DPH-M lämpöpumppua, jotka tarjoavat 168 kW jolla pystytään vastaamaan koulun tarvitsemaan huipputehoon, sekä öljymäärään jota voidaan tarvita kylmimpinä päivinä. Jotta kouluun saatiin tarvittava lämpöenergia tarvittiin 12 porakaivoa, jotka olivat 200 metriä syviä.