Lakkakäävän viljelymahdollisuudet : Viljelykokeilu suomalaisilla puulajeilla
Lankinen, Christian (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912932
Tiivistelmä
Perehdyn tässä opinnäytetyössä maailman tutkituimman ja arvostetuimman lää-kesienen lakkakäävän esiintymiseen, historiaan, lääkinnällisiin ominaisuuksiin ja erityylisiin viljelyihin. Viljelytekniikoita voi hyvin soveltaa myös muihin puulahotta-jasieniin.
Tutkin yleisten suomalaisten puulajien koivun, männyn, kuusen ja lepän soveltu-vuutta lakkakäävän sisäviljelyyn rikastetussa sahanpurussa. Käytin kahta eri sienikantaa tutkimukseeni. Ymppäsin kasvualustat kaurajyvistä lukuun ottamatta mäntyä sisältävää kasvualustaa, jonka ymppäsin nesteviljelmästä. Sienirihmas-ton kolonisoitua kasvualustan siirsin kasvatusalustat kosteaan kasvatustilaan tuottamaan itiöemiä.
Amerikkalainen lakkakääpäkanta tuotti itiöemän, sekä lepässä, että koivussa. Männyssä rihmasto ei vallannut kasvualustaa, eikä täten soveltunut kasvualus-taksi. Itiöemät eivät kuitenkaan ehtineet kasvaa täysikasvuisiksi Trichoderma-ho-meen vallatessa kasvatusteltan. Kuitenkin tutkimuksen tavoite saavutettiin, ja tä-män kannan tuloksia voidaan soveltaa lakkakäävän viljelyyn. Suomalainen luon-nosta kerätty kanta ei tuottanut itiöemää millään puulajeilla, mutta rihmasto kasvoi elinvoimaisena jokaisella puulajilla
Tutkin yleisten suomalaisten puulajien koivun, männyn, kuusen ja lepän soveltu-vuutta lakkakäävän sisäviljelyyn rikastetussa sahanpurussa. Käytin kahta eri sienikantaa tutkimukseeni. Ymppäsin kasvualustat kaurajyvistä lukuun ottamatta mäntyä sisältävää kasvualustaa, jonka ymppäsin nesteviljelmästä. Sienirihmas-ton kolonisoitua kasvualustan siirsin kasvatusalustat kosteaan kasvatustilaan tuottamaan itiöemiä.
Amerikkalainen lakkakääpäkanta tuotti itiöemän, sekä lepässä, että koivussa. Männyssä rihmasto ei vallannut kasvualustaa, eikä täten soveltunut kasvualus-taksi. Itiöemät eivät kuitenkaan ehtineet kasvaa täysikasvuisiksi Trichoderma-ho-meen vallatessa kasvatusteltan. Kuitenkin tutkimuksen tavoite saavutettiin, ja tä-män kannan tuloksia voidaan soveltaa lakkakäävän viljelyyn. Suomalainen luon-nosta kerätty kanta ei tuottanut itiöemää millään puulajeilla, mutta rihmasto kasvoi elinvoimaisena jokaisella puulajilla