Messutapahtuman elämyksellisyys : Case: Suomen Häämessut Jyväskylä 7.2.2015
Kivimäki, Sanna (2015)
Kivimäki, Sanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912998
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Jyväskylässä 7.2.2015 järjestetyn Suomen Häämessut -tapahtuman elämyksellisyyttä. Toimeksiantajana toimi messuja järjestävä Suomen Häämedia Oy. Elämyksellisyyden nykytilaa arvioitiin Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus LEO:n Elämyskolmio-mallin avulla. Teoriaosuudessa perehdyttiin tapahtumajärjestämiseen, elämysteollisuuteen ja elämysten tuottamiseen.
Tutkimus toteutettiin kahtena kyselynä. Kävijäkysely oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja se toteutettiin tapahtumassa paperisella lomakkeella. Vastauksia kertyi 105, ja kyselyn tarkoituksena oli tutkia Elämyskolmio-mallin elementtien ja tasojen esiintymistä messuilla. Näytteilleasettajakysely oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se toteutettiin messujen jälkeen verkkokyselynä Webropolin avulla. Vastauksia saatiin, 12 ja kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten näytteilleasettajat suhtautuivat elämyksellisyyteen ja miten he olivat huomioineet asian messuosastollaan.
Tuloksista kävi ilmi, että elämyksellisyys oli onnistuttu pääpiirteittään huomioimaan messuja järjestettäessä. Elämyskolmio-mallin mukaiset elämyksen elementit ja tasot näyttäytyivät tapahtumassa, ja kävijöiden oli mahdollista kokea messuilla elämys. Osa näytteilleasettajista oli huomioinut elämyksellisyyden messuosastollaan ja toi sitä esiin visuaalisin keinoin. Suurimmaksi kehityskohteeksi nousi asiakkaan odotusten täyttäminen. Toisena ongelmana huomattiin olevan yhtenäisyyden puuttuminen asiakkaan näkökulmasta.
Tulosten pohjalta saatiin myös uusia ideoita elämyksellisyyden parantamiseksi tulevissa Suomen Häämessut -tapahtumissa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi syvällisempi elämyksellisyyden tutkiminen yhdistämällä monitieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkimus toteutettiin kahtena kyselynä. Kävijäkysely oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja se toteutettiin tapahtumassa paperisella lomakkeella. Vastauksia kertyi 105, ja kyselyn tarkoituksena oli tutkia Elämyskolmio-mallin elementtien ja tasojen esiintymistä messuilla. Näytteilleasettajakysely oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se toteutettiin messujen jälkeen verkkokyselynä Webropolin avulla. Vastauksia saatiin, 12 ja kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten näytteilleasettajat suhtautuivat elämyksellisyyteen ja miten he olivat huomioineet asian messuosastollaan.
Tuloksista kävi ilmi, että elämyksellisyys oli onnistuttu pääpiirteittään huomioimaan messuja järjestettäessä. Elämyskolmio-mallin mukaiset elämyksen elementit ja tasot näyttäytyivät tapahtumassa, ja kävijöiden oli mahdollista kokea messuilla elämys. Osa näytteilleasettajista oli huomioinut elämyksellisyyden messuosastollaan ja toi sitä esiin visuaalisin keinoin. Suurimmaksi kehityskohteeksi nousi asiakkaan odotusten täyttäminen. Toisena ongelmana huomattiin olevan yhtenäisyyden puuttuminen asiakkaan näkökulmasta.
Tulosten pohjalta saatiin myös uusia ideoita elämyksellisyyden parantamiseksi tulevissa Suomen Häämessut -tapahtumissa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi syvällisempi elämyksellisyyden tutkiminen yhdistämällä monitieteellisiä tutkimusmenetelmiä.