Vanhusten kotihoidon ja laitoshoidon kustannusten vertailua Kirkkonummen kunnallisissa palveluissa
Sinikallio, Helena (2015)
Sinikallio, Helena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810899
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kunnallisen kotihoidon ja laitoshoidon kustannuksia ja niiden eroja Kirkkonummen kunnassa. Tavoitteena oli tarkentaa kustannuseriä, joista kokonaiskustannukset syntyivät. Lisäksi tutkimuksella toivottiin selvitettävän sitä, voitaisiinko pelkästään kotihoidon kustannusten kautta määrittää selkeä ja yksiselitteinen kulminaatiopiste, jossa laitoshoito oli kunnalle edullisempaa kuin kotihoito. Opinnäytetyön kustannusselvityksen yhteydessä ei huomioitu hoidon tai hoivan laatua ja inhimillisiä tekijöitä.
Opinnäytetyön kirjallisuusosassa perehdyttiin yleisesti suomalaiseen vanhuspolitiikkaan sekä sitä ohjaavaan lainsäädäntöön ja suosituksiin. Työssä kuvattiin sitä, kuinka vanhuspolitiikkaa hoidetaan valtakunnan tasolla ja mitkä ovat kuntien vastuut ja velvollisuudet. Kirjallisuusosassa esiteltiin hieman vertailutietoa muiden Euroopan maiden vanhustenhuollosta. Kirkkonummen vanhusstrategiaan perehdyttiin myös. Teoreettiset lähtökohdat rakentuivat kotihoidon ja laitoshoidon ja näiden kustannusrakenteiden ympärille sekä siihen olettamukseen, että kotihoito on kunnille edullisin vanhustenhoitomuoto. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto saatiin lähinnä Kirkkonummen kunnan tilinpäätöksestä ja tuloslaskelmasta sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä ajalta 1.3.–30.4.2015. Vertailutietoa haettiin kirjallisuudesta ja alan julkaisuista ja selvityksistä.
Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä saaduilla tiedoilla laskettiin muun muassa välittömän työajan osuus, joka oli tässä aineistossa 44,6 %. Kotihoidon tuntihinnaksi muodostui 92,46 euroa/tunti ja kotipalvelun 82 euroa/tunti sekä kotisairaanhoidon 102 euroa/tunti. Uusia tuntikohtaisia hintoja voidaan käyttää arvioitaessa tarkemmin kunnalle muodostuvia kustannuksia sekä asiakasmaksuja, tosin päätöksen teon tueksi tarvitaan seurantaa pidemmältä ajanjaksolta. Kustannuseriä analysoitaessa huomattiin, että henkilöstökulut ovat suurin kuluerä ja niihin vaikuttamalla voidaan suoraan vaikuttaa kotihoidon kokonaiskustannuksiin. Kotihoidossa eri työvaiheita ja käytäntöjä kehittämällä ja muuttamalla kunta todennäköisesti voisi pienentää kustannuksia. Yksiselitteistä kulminaatiopistettä, jossa voitaisiin määrittää, milloin kotihoito on kalliimpaa kuin laitoshoito, ei tutkimuksen parametreillä onnistuttu määrittelemään.
Opinnäytetyön kirjallisuusosassa perehdyttiin yleisesti suomalaiseen vanhuspolitiikkaan sekä sitä ohjaavaan lainsäädäntöön ja suosituksiin. Työssä kuvattiin sitä, kuinka vanhuspolitiikkaa hoidetaan valtakunnan tasolla ja mitkä ovat kuntien vastuut ja velvollisuudet. Kirjallisuusosassa esiteltiin hieman vertailutietoa muiden Euroopan maiden vanhustenhuollosta. Kirkkonummen vanhusstrategiaan perehdyttiin myös. Teoreettiset lähtökohdat rakentuivat kotihoidon ja laitoshoidon ja näiden kustannusrakenteiden ympärille sekä siihen olettamukseen, että kotihoito on kunnille edullisin vanhustenhoitomuoto. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto saatiin lähinnä Kirkkonummen kunnan tilinpäätöksestä ja tuloslaskelmasta sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä ajalta 1.3.–30.4.2015. Vertailutietoa haettiin kirjallisuudesta ja alan julkaisuista ja selvityksistä.
Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä saaduilla tiedoilla laskettiin muun muassa välittömän työajan osuus, joka oli tässä aineistossa 44,6 %. Kotihoidon tuntihinnaksi muodostui 92,46 euroa/tunti ja kotipalvelun 82 euroa/tunti sekä kotisairaanhoidon 102 euroa/tunti. Uusia tuntikohtaisia hintoja voidaan käyttää arvioitaessa tarkemmin kunnalle muodostuvia kustannuksia sekä asiakasmaksuja, tosin päätöksen teon tueksi tarvitaan seurantaa pidemmältä ajanjaksolta. Kustannuseriä analysoitaessa huomattiin, että henkilöstökulut ovat suurin kuluerä ja niihin vaikuttamalla voidaan suoraan vaikuttaa kotihoidon kokonaiskustannuksiin. Kotihoidossa eri työvaiheita ja käytäntöjä kehittämällä ja muuttamalla kunta todennäköisesti voisi pienentää kustannuksia. Yksiselitteistä kulminaatiopistettä, jossa voitaisiin määrittää, milloin kotihoito on kalliimpaa kuin laitoshoito, ei tutkimuksen parametreillä onnistuttu määrittelemään.