Hevoslomituksen kehittäminen Pohjois-Savossa
Föhr, Laura (2015)
Föhr, Laura
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061213276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061213276
Tiivistelmä
Hevoslomitus on hevostiloilla tapahtuvaa lomitusta. Lomitusjärjestelmä tarjoaa hevosyrittäjälle mahdollisuuden pitää taukoa työstään loman ajaksi. Lomituspalvelutyöntekijä, eli lomittaja hoitaa tilan työt yrittäjien ollessa lomalla. Lomittaja vastaa yrittäjän loman aikana tilan päivittäisistä kotieläinten hoitotehtävistä. Hevostilalla lomittaessaan lomittaja huolehtii hevosten ruokinnasta, terveydentilan tarkkailusta ja hoidosta. Lisäksi hän hoitaa karsinoiden siivouksen, tallin puhtaapidon ja muut päivittäiset tehtävät.
Suomessa on tällä hetkellä noin 74 000 hevosta ja hevosalan yritystoimintaa harjoittavia talleja on noin 3000. Tämän vuoksi myös hevosalan yrittäjiä tarvitaan. Pohjois-Savon alueen hevosyrittäjille lomituspalveluja järjestävät Sydän-Savon lomituspalvelu ja Ylä-Savon lomituspalvelu. Hevoslomituksen piiriin tuli lisää hevosyrittäjiä vuoden 2011 alussa, kun lomitukseen vaadittavaa hevosmäärää laskettiin 12 hevosesta 8 hevoseen. Hevoslomitusta saadakseen yrittäjällä on siis oltava vähintään 8 hevosta ja myös vaaditun peltopinta-alan tulee täyttyä. Ehtojen täyttyessä yrittäjä voi hankkia Myel-vakuutuksen, joka oikeuttaa hänet saamaan vuosilomaa ja sijaisapulomitusta. Yrittäjä saa käytettäväkseen Myel-vakuutuksen myötä 26 vuosilomapäivää, jotka ovat hänelle maksuttomia. Lisäksi yrittäjä saa oikeuden sijaisapulomitukseen, jota yrittäjä voi saada ollessaan kyvytön huolehtimaan tilan töistä esimerkiksi sairastumisen vuoksi.
Hevoslomituksen kehittämistutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna alueen hevosyrittäjille. Kyselyyn vastasi alueen 65 hevostilasta 48 hevostilaa. Vastausprosentiksi saatiin 74 %. Kyselyllä haluttiin selvittää, millaisena yrittäjät kokevat saamansa lomituspalvelun, miten hevoslomitusten järjestäminen on onnistunut, mitkä työt kuuluvat hevosyrittäjien mielestä lomittajan työtehtäviin lomituksen aikana ja onko lomittajan työaika hevoslomituksissa ollut riittävä. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien mielipiteitä mahdollisten kehittämistoimenpiteiden suhteen.
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan hevoslomituksessa olisi monia kehittämiskohteita. Kehittämistoimenpiteitä vaativia asioita olivat muun muassa hevoslomitusten työajan määrittely, lomituspalvelun henkilöstön tietoisuuden lisääminen hevoslomituksesta ja hevoslomittajien saatavuuden parantaminen. Lomitusrenkaiden järjestämistä hevostiloille pidettiin varteenotettavana vaihtoehtona. Myös hevoslomituksiin erikoistuneiden yrittäjälomittajien käyttämiseen hevoslomituksissa kannustettiin. Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, saako lomittaja ajaa hevosia lomituksen aikana. Hevosyrittäjät kokivat kunnallisen hevoslomituksen kokonaisuudessaan hyväksi ja tärkeksi asiaksi. Pääsääntöisesti yrittäjät aikoivat käyttää lomitusta myös jatkossa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 74 000 hevosta ja hevosalan yritystoimintaa harjoittavia talleja on noin 3000. Tämän vuoksi myös hevosalan yrittäjiä tarvitaan. Pohjois-Savon alueen hevosyrittäjille lomituspalveluja järjestävät Sydän-Savon lomituspalvelu ja Ylä-Savon lomituspalvelu. Hevoslomituksen piiriin tuli lisää hevosyrittäjiä vuoden 2011 alussa, kun lomitukseen vaadittavaa hevosmäärää laskettiin 12 hevosesta 8 hevoseen. Hevoslomitusta saadakseen yrittäjällä on siis oltava vähintään 8 hevosta ja myös vaaditun peltopinta-alan tulee täyttyä. Ehtojen täyttyessä yrittäjä voi hankkia Myel-vakuutuksen, joka oikeuttaa hänet saamaan vuosilomaa ja sijaisapulomitusta. Yrittäjä saa käytettäväkseen Myel-vakuutuksen myötä 26 vuosilomapäivää, jotka ovat hänelle maksuttomia. Lisäksi yrittäjä saa oikeuden sijaisapulomitukseen, jota yrittäjä voi saada ollessaan kyvytön huolehtimaan tilan töistä esimerkiksi sairastumisen vuoksi.
Hevoslomituksen kehittämistutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna alueen hevosyrittäjille. Kyselyyn vastasi alueen 65 hevostilasta 48 hevostilaa. Vastausprosentiksi saatiin 74 %. Kyselyllä haluttiin selvittää, millaisena yrittäjät kokevat saamansa lomituspalvelun, miten hevoslomitusten järjestäminen on onnistunut, mitkä työt kuuluvat hevosyrittäjien mielestä lomittajan työtehtäviin lomituksen aikana ja onko lomittajan työaika hevoslomituksissa ollut riittävä. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien mielipiteitä mahdollisten kehittämistoimenpiteiden suhteen.
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan hevoslomituksessa olisi monia kehittämiskohteita. Kehittämistoimenpiteitä vaativia asioita olivat muun muassa hevoslomitusten työajan määrittely, lomituspalvelun henkilöstön tietoisuuden lisääminen hevoslomituksesta ja hevoslomittajien saatavuuden parantaminen. Lomitusrenkaiden järjestämistä hevostiloille pidettiin varteenotettavana vaihtoehtona. Myös hevoslomituksiin erikoistuneiden yrittäjälomittajien käyttämiseen hevoslomituksissa kannustettiin. Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, saako lomittaja ajaa hevosia lomituksen aikana. Hevosyrittäjät kokivat kunnallisen hevoslomituksen kokonaisuudessaan hyväksi ja tärkeksi asiaksi. Pääsääntöisesti yrittäjät aikoivat käyttää lomitusta myös jatkossa.