Kontrollia ja mahdollisuuksia : työntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä perhekuntoutusyksikön toiminnasta
Pakkala, Tarja; Sokkanen, Kirsi (2015)
Pakkala, Tarja
Sokkanen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812849
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin erään lastensijaishuoltolaitoksen perhekuntoutusyksikössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa eri tahojen näkemyksistä kyseisen perhekuntoutusyksikön toiminnasta tarkastelemalla, millaisia merkityksiä toiminnalle annettiin ja miten eri tahojen näkemykset erosivat toisistaan. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän perhekuntoutusyksikön työntekijän, kolmen lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja kahdeksan asiakkaan haastatteluista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyö sijoittuu lastensuojelun ja perhekuntoutuksen kontekstiin. Teoreettisena viitekehyksenä on osallisuus, arjen hallinta ja vuorovaikutus.
Vallan ja kontrollin käsite on keskeisenä teemana tutkimustuloksissa. Valta on aina vahvasti läsnä sosiaalityössä, mutta sitä voidaan myös hyödyntää positiivisella tavalla työskentelyssä. Valta-asetelma korostuu lastensuojelussa, jossa toimenpiteet ovat aina interventio perheiden elämään. Kaikkien tahojen näkökulmasta tutkimuksen kohteena olevan perhekuntoutusyksikön toiminnassa korostuu työskentelyn intensiivisyys ja kontrolli. Asiakkaat kokivat tulleensa perhekuntoutusyksikköön pakotettuina ja sääntöjen hallinneen siellä oloa. Viranomaisten näkökulmasta työskentelyn intensiivisyys oli välttämätöntä, jotta asiakasperheiden tilanteista saadaan mahdollisimman kattava käsitys. Toisaalta kaikki tahot kokivat, että perhekuntoutus oli asiakasperheille mahdollisuus uuteen alkuun.
Asiakkaiden motivaatioon ja työskentelyyn sitoutumiseen vaikuttivat asiakkaaksi tulon lähtökohdat ja palvelun oikea-aikaisuus. Vaikka asiakkaat kokivat työskentelyn pakkona, he olivat kuitenkin saaneet apua ja tukea omaan tilanteeseensa perhekuntoutuksesta. Asiakkaiden motivaatioon vaikuttivat positiivisesti perhekuntoutuksen räätälöintimahdollisuudet, jolloin jakson pituus ja käytetyt työmenetelmät määräytyivät yksilöllisesti perheiden tarpeita vastaamaan. Henkilöstöä pidettiin merkittävänä asiana toiminnassa jokaisen eri tahon näkökulmasta. Työntekijät pitivät tärkeänä erilaista osaamista ja hyvää ryhmähenkeä. Sosiaalityöntekijät puolestaan arvostivat perheosaston henkilökunnan vankkaa ammattitaitoa asiakkaiden kanssa työskennellessään sekä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Asiakkaat kokivat, että työntekijöitä oli helppo lähestyä, heille voi puhua huolistaan ja heiltä sai apua ja tukea tarvittaessa.
Vallan ja kontrollin käsite on keskeisenä teemana tutkimustuloksissa. Valta on aina vahvasti läsnä sosiaalityössä, mutta sitä voidaan myös hyödyntää positiivisella tavalla työskentelyssä. Valta-asetelma korostuu lastensuojelussa, jossa toimenpiteet ovat aina interventio perheiden elämään. Kaikkien tahojen näkökulmasta tutkimuksen kohteena olevan perhekuntoutusyksikön toiminnassa korostuu työskentelyn intensiivisyys ja kontrolli. Asiakkaat kokivat tulleensa perhekuntoutusyksikköön pakotettuina ja sääntöjen hallinneen siellä oloa. Viranomaisten näkökulmasta työskentelyn intensiivisyys oli välttämätöntä, jotta asiakasperheiden tilanteista saadaan mahdollisimman kattava käsitys. Toisaalta kaikki tahot kokivat, että perhekuntoutus oli asiakasperheille mahdollisuus uuteen alkuun.
Asiakkaiden motivaatioon ja työskentelyyn sitoutumiseen vaikuttivat asiakkaaksi tulon lähtökohdat ja palvelun oikea-aikaisuus. Vaikka asiakkaat kokivat työskentelyn pakkona, he olivat kuitenkin saaneet apua ja tukea omaan tilanteeseensa perhekuntoutuksesta. Asiakkaiden motivaatioon vaikuttivat positiivisesti perhekuntoutuksen räätälöintimahdollisuudet, jolloin jakson pituus ja käytetyt työmenetelmät määräytyivät yksilöllisesti perheiden tarpeita vastaamaan. Henkilöstöä pidettiin merkittävänä asiana toiminnassa jokaisen eri tahon näkökulmasta. Työntekijät pitivät tärkeänä erilaista osaamista ja hyvää ryhmähenkeä. Sosiaalityöntekijät puolestaan arvostivat perheosaston henkilökunnan vankkaa ammattitaitoa asiakkaiden kanssa työskennellessään sekä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Asiakkaat kokivat, että työntekijöitä oli helppo lähestyä, heille voi puhua huolistaan ja heiltä sai apua ja tukea tarvittaessa.