Anestesialääkäreiden ja -hoitajien käsihygienian toteutuminen ennen ja jälkeen potilaskontaktin
Teerijoki, Minni (2015)
Teerijoki, Minni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää anestesialääkäreiden ja – sairaanhoitajien käsihygienian toteutumista ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Tutkimus suoritettiin Keski-Suomen Keskussairaalan leikkausosastoilla 1-3. Tavoitteena oli tuottaa valmiita johtopäätöksiä käsihygienian parantamiseksi ja herättää huomiota käsihuuhteen käytön tarpeellisuudesta. Opinnäytetyö käsittelee infektioiden torjuntaa ja käsihygienian merkitystä anestesiahoidon näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin objektiivisella havainnoinnilla joka toteutettiin viitenä (5) työpäivänä, 16 anestesian aikana. Tutkittavana oli 10 anestesiahoitajaa ja 8 anestesialääkäriä. Tarkastelukohtina olivat käsihuuhteen käyttökerrat, niiden kesto, huuhteen annostelu sekä hierontatekniikka.
Tutkimuksen aikana tehtiin 305 kappaletta havainnointeja tilanteista joissa käsihuuhdetta tulee käyttää. Käsihuuhdetta käytettiin 56 % kaikista tilanteista, mutta puutteita esiintyi hieronnan kestossa ja tekniikassa. Oikeaoppisesti kaikista havainnointitilanteista onnistui noin 3 %. Eniten käsihuuhdetta käytettiin käsineiden pois oton jälkeen. Hierontatekniikassa eniten vaikeuksia tuotti sormenpäiden kunnollinen desinfektio, joka onnistui 43 % havainnoinneista.
Käsihygienia on suurin yksittäinen toimenpide hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa. Se kuvaa jo itsessään hoidon laatua sekä työntekijöiden asennoitumista potilasturvallisuuteen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana uusia tutkimuksia tehdessä tai halutessa herättää keskustelua ja parantaa asenteita käsihygieniaa kohtaan.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin objektiivisella havainnoinnilla joka toteutettiin viitenä (5) työpäivänä, 16 anestesian aikana. Tutkittavana oli 10 anestesiahoitajaa ja 8 anestesialääkäriä. Tarkastelukohtina olivat käsihuuhteen käyttökerrat, niiden kesto, huuhteen annostelu sekä hierontatekniikka.
Tutkimuksen aikana tehtiin 305 kappaletta havainnointeja tilanteista joissa käsihuuhdetta tulee käyttää. Käsihuuhdetta käytettiin 56 % kaikista tilanteista, mutta puutteita esiintyi hieronnan kestossa ja tekniikassa. Oikeaoppisesti kaikista havainnointitilanteista onnistui noin 3 %. Eniten käsihuuhdetta käytettiin käsineiden pois oton jälkeen. Hierontatekniikassa eniten vaikeuksia tuotti sormenpäiden kunnollinen desinfektio, joka onnistui 43 % havainnoinneista.
Käsihygienia on suurin yksittäinen toimenpide hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa. Se kuvaa jo itsessään hoidon laatua sekä työntekijöiden asennoitumista potilasturvallisuuteen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana uusia tutkimuksia tehdessä tai halutessa herättää keskustelua ja parantaa asenteita käsihygieniaa kohtaan.