Metsälain muutoksen vaikutus talousmetsien käsittelyyn ja uudistamisvelvoitteeseen sekä niiden valvontaan
Liimatta, Hannu (2015)
Liimatta, Hannu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091414600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091414600
Tiivistelmä
Opinnäytetyön avulla tuli tutkia ja selvittää metsälain muutoksen vaikutus lähinnä metsänhoidollisiin hakkuisiin ja niistä aiheutuvaan uudistamisvelvoitteeseen sekä metsäkeskuksen valvontatyöhön. Työstä tuli olla hyötyä metsäkeskuksen harjoittelijoiden ja uusien toimihenkilöitten perehdyttämisessä ja koulutuksessa.
Opinnäytetyötä varten keräsin tietoa metsätalouden kirjallisuudesta, metsäkeskuksen tietojärjestelmästä ja metsälainsäädännöstä.
Hakkuita koskevat säännökset muuttuivat merkittävästi. Keskeisin ja samalla historiallinen muutos on, että eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen puunkorjuu rinnastetaan tasapuolisesti vallitsevan käytännön mukaisiin kasvatushakkuisiin. Muita keskeisiä muutoksia on taimikon perustamisilmoitusmenettelyn sekä uudistushakkuissa ikä- ja järeyskriteerien poistaminen.
Metsälaki muodostaa yhteiskunnan tavoitteiden ja kestävyyden näkökulmasta vähimmäisvaatimukset metsien hoitotoimenpiteille ja puunkorjuun toteutukselle. Metsälaissa säädetään näin rajat käytössä oleville metsänkäsittelymenetelmille ja metsänomistajien metsäomaisuuden hoidolle sekä asetetaan metsänomistajalle uudistushakkuun päättymisestä seuraava uudistamisvelvoite.
Taimikon perustamisilmoitus menettely poistui joten uudistamisvelvoitteen valvonta voi olla työteliäs ja pitkäkestoi-nen prosessi. Suuresta uudistamisen toteutusmäärästä tarkastetaan maastossa vain muutama prosentti. Kiinnijäämisen riski uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä on siis pieni.
Opinnäytetyötä varten keräsin tietoa metsätalouden kirjallisuudesta, metsäkeskuksen tietojärjestelmästä ja metsälainsäädännöstä.
Hakkuita koskevat säännökset muuttuivat merkittävästi. Keskeisin ja samalla historiallinen muutos on, että eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen puunkorjuu rinnastetaan tasapuolisesti vallitsevan käytännön mukaisiin kasvatushakkuisiin. Muita keskeisiä muutoksia on taimikon perustamisilmoitusmenettelyn sekä uudistushakkuissa ikä- ja järeyskriteerien poistaminen.
Metsälaki muodostaa yhteiskunnan tavoitteiden ja kestävyyden näkökulmasta vähimmäisvaatimukset metsien hoitotoimenpiteille ja puunkorjuun toteutukselle. Metsälaissa säädetään näin rajat käytössä oleville metsänkäsittelymenetelmille ja metsänomistajien metsäomaisuuden hoidolle sekä asetetaan metsänomistajalle uudistushakkuun päättymisestä seuraava uudistamisvelvoite.
Taimikon perustamisilmoitus menettely poistui joten uudistamisvelvoitteen valvonta voi olla työteliäs ja pitkäkestoi-nen prosessi. Suuresta uudistamisen toteutusmäärästä tarkastetaan maastossa vain muutama prosentti. Kiinnijäämisen riski uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä on siis pieni.