Lohjan kaupungin kuntaliitostutkimus: Karjalohja ja Nummi-Pusula
Sinervo, Jaakko; Jaalama, Juha (2015)
Sinervo, Jaakko
Jaalama, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414343
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kuntalaisilta mielipiteitä tapahtuneeseen liitokseen, ja saada tieto siitä, miten liitos on vaikuttanut heidän elämäänsä. Toimeksiantajana tutkimukselle toimi Lohjan kaupunki, joka halusi tietää, kuinka uusien alueiden asukkaat ovat kokeneet kuntaliitoksen. Työn tavoitteena oli antaa tutkimuksen pohjalta Lohjan kaupungille kehitysideoita, jotta uudet kuntalaiset tuntisivat olevansa osa uutta Lohjaa.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu asukastyytyväisyydestä, asukaskokemuksesta ja kuntaidentiteetistä, kunnan palveluista, vaikuttamisesta sekä viestinnästä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomakkeessa oli sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avoimet kysymykset täydensivät ja antoivat lisätietoa monivalintakysymyksille.
Kysely toteutettiin lähettämällä kyselylomake 20 %:lle täysi-ikäisistä karjalohjalaisista ja nummipusulalaisista. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 1160, joista karjalohjalaisia oli 230, nummilaisia 570 ja pusulalaisia 360. Nummi-Pusula oli jaettu Nummeen ja Pusulaan, koska Nummen ja Pusulan sisäinen identiteetti on niin vahva. Kyselyyn vastasi yhteensä 291 vastaajaa ja vastausprosentti oli 25 %.
Tulosten mukaan yleinen mielipide kuntaliitoksesta Lohjan kanssa oli kielteinen. Osa vastaajista oli ymmärtänyt liitoksen pakollisuuden, mutta osa vastaajista kyseenalaisti liitoksesta haetut säästöt. Vastaajat kokivat, että yhteistyötä Lohjan kanssa kaivataan lisää. Liitoskuntalaiset toivovat, että kaikkia alueita kehitettäisiin tasapuolisesti. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista voisi tiedottaa selvemmin, jotta he tietäisivät, mitä kautta päätöksiin voi vaikuttaa. Yleisesti vastaajat toivoivat, että kaupunki käyttäisi muitakin tiedotuskanavia kuin internetiä. Kuntaliitoksesta on kulunut vasta hyvin lyhyt aika, joten tunnesidettä Lohjaan ei ole ehtinyt vielä syntyä. Tämän vuoksi liitoskuntien oma identiteetti on säilynyt vahvana.
Vastauksista voitiin tulkita, että asukkailla on huoli tulevaisuudesta. Huolestuneisuutta aiheuttaa palveluiden säilyminen liitoskuntien alueella. Kuntaliitossopimuksissa on kirjaus, jonka mukaan palveluverkko säilyy liitoskuntien alueella kolmen vuoden ajan yhdistymisestä. Kysely toteutettiin kaksi vuotta liitosten jälkeen, joten palveluverkkolupausten olisi pitänyt vielä olla voimassa.
Kehitysehdotuksia Lohjan kaupungille annoimme, että kaupunki toimittaisi vuosikertomuksen kirjastoihin. Kaupunki voisi myös lähettää kuntalaisille vuosittain pienen selostuksen kaupungin vuoden tärkeimmistä päätöksistä ja tapahtumista. Lisäksi kunnan virkamiehet voisivat jalkautua liitoskuntien alueella. Tällöin kaupunki tulisi lähemmäksi uusia kuntalaisia.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu asukastyytyväisyydestä, asukaskokemuksesta ja kuntaidentiteetistä, kunnan palveluista, vaikuttamisesta sekä viestinnästä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomakkeessa oli sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avoimet kysymykset täydensivät ja antoivat lisätietoa monivalintakysymyksille.
Kysely toteutettiin lähettämällä kyselylomake 20 %:lle täysi-ikäisistä karjalohjalaisista ja nummipusulalaisista. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 1160, joista karjalohjalaisia oli 230, nummilaisia 570 ja pusulalaisia 360. Nummi-Pusula oli jaettu Nummeen ja Pusulaan, koska Nummen ja Pusulan sisäinen identiteetti on niin vahva. Kyselyyn vastasi yhteensä 291 vastaajaa ja vastausprosentti oli 25 %.
Tulosten mukaan yleinen mielipide kuntaliitoksesta Lohjan kanssa oli kielteinen. Osa vastaajista oli ymmärtänyt liitoksen pakollisuuden, mutta osa vastaajista kyseenalaisti liitoksesta haetut säästöt. Vastaajat kokivat, että yhteistyötä Lohjan kanssa kaivataan lisää. Liitoskuntalaiset toivovat, että kaikkia alueita kehitettäisiin tasapuolisesti. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista voisi tiedottaa selvemmin, jotta he tietäisivät, mitä kautta päätöksiin voi vaikuttaa. Yleisesti vastaajat toivoivat, että kaupunki käyttäisi muitakin tiedotuskanavia kuin internetiä. Kuntaliitoksesta on kulunut vasta hyvin lyhyt aika, joten tunnesidettä Lohjaan ei ole ehtinyt vielä syntyä. Tämän vuoksi liitoskuntien oma identiteetti on säilynyt vahvana.
Vastauksista voitiin tulkita, että asukkailla on huoli tulevaisuudesta. Huolestuneisuutta aiheuttaa palveluiden säilyminen liitoskuntien alueella. Kuntaliitossopimuksissa on kirjaus, jonka mukaan palveluverkko säilyy liitoskuntien alueella kolmen vuoden ajan yhdistymisestä. Kysely toteutettiin kaksi vuotta liitosten jälkeen, joten palveluverkkolupausten olisi pitänyt vielä olla voimassa.
Kehitysehdotuksia Lohjan kaupungille annoimme, että kaupunki toimittaisi vuosikertomuksen kirjastoihin. Kaupunki voisi myös lähettää kuntalaisille vuosittain pienen selostuksen kaupungin vuoden tärkeimmistä päätöksistä ja tapahtumista. Lisäksi kunnan virkamiehet voisivat jalkautua liitoskuntien alueella. Tällöin kaupunki tulisi lähemmäksi uusia kuntalaisia.