Suomen hevosalan sidosryhmien näkemys Suomen hevosmatkailun maabrändistä ja sen kehittämisestä
Pösö-Sievänen, Laura (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pösö-Sievänen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090814422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090814422
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomalaisten hevosalan sidosryhmien näkemystä Suomen hevosmatkailusta ja sen maabrändistä. Työn keskeiset tutkimuskysymykset olivat, millaisena hevos- ja ratsastusmaana Suomi nähdään sisäisesti ja millaisena sen oletetaan näyttäytyvän ulkoisesti, mitkä ovat Suomen vahvuudet hevos- ja ratsastusmaana sekä miten näitä vahvuuksia voitaisiin hyödyntää maan hevosmatkailun maabrändissä. Tavoitteena oli, että työtä voitaisiin hyödyntää sellaisen maabrändin kehittämiseksi, jota sidosryhmät tukevat ja johon he samaistuvat. Työn toimeksiantajana toimi Suomen ratsastajainliitto Ry.
Työn teoreettinen viitekehys koostui maabrändistä, sen rakentamisesta, merkityksestä ja markkinoinnista sekä hevosmatkailusta, matkailupalvelujen tuotteistamisesta ja matkalle lähdön motivaattoreista sekä hevostaloudesta Suomessa. Lisäksi tutustuttiin Suomen maabrändiin. Teoreettinen viitekehys pohjautui aiheista kertovaan kirjallisuuteen sekä aiheista tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osio suoritettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa kyselyn kautta hankittiin pohjatietoa sidosryhmien näkemyksestä. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 85 henkilöä. Tutkimuksen toinen osio suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin seitsemän hevosalan taustan omaavaa henkilöä. Tutkimusten tuloksena selvisi, etteivät Suomen hevosalan sidosryhmät miellä maalla olevan maabrändiä hevosmatkailun osalta mutta potentiaalia löytyy. Palvelujen ja maan markkinointia sekä yhteistyötä eri tahojen välillä on kehitettävä, jotta maa saisi näkyvyyttä hevosmatkailun osalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hevosmatkailukohteena Suomen arvolupaukset ovat yhtenäiset Suomen neljän C:n (credible, contrast, creative, cool) arvolupausten sekä Maabrändivaliokunnan laatimien matkailuteemojen kanssa. Hevosmatkailun maabrändin kulmakiviksi nostet-tiin suomenhevonen, luonto ja vuoden ajat, hiljentyminen, ammattitaito sekä elämyksellisyys, jotka nousivat tutkimuksessa esille Suomen vahvuuksina. Suomen tulisi näitä tekijöitä hyödyntäen rakentaa hevosmatkailun maabrändiä yhdessä yleisen maabrändin sekä suomenhevosen brändin kanssa.
Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että markkinoinnin tulisi olla yhtenäistä ja yrittäjillä tulisi olla taho, josta he voisivat saada apua markkinoinnin suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Palvelujen löytämistä, vertaamista ja ostamista tulisi helpottaa muun muassa palvelut yhteen keräävällä nettisivulla ja näkyvyydellä ulkomaalaisilla hevosmatkailupalveluja mainostavilla sivustoilla. Jatkotutkimuksena olisi suosittavaa selvittää, millaisena hevosmatkailumaana ulkomaalaiset asiakkaat näkevät Suomen ja miten se yhtyy tässä tutkimuksessa tulleiden tulosten kanssa. Toisena jatkotutkimuskohteena on hevosalan palvelujen tuotteistaminen ja selvitys siitä millaisia palveluja asiakkaat olisivat kiinnostuneita ostamaan, mistä ja miten. Tämän lisäksi tulisi laatia markkinointisuunnitelma, joka sisältäisi konkreettisia keinoja maan hevosmatkailupalvelujen tunnettuuden kasvattamiseksi.
Työn teoreettinen viitekehys koostui maabrändistä, sen rakentamisesta, merkityksestä ja markkinoinnista sekä hevosmatkailusta, matkailupalvelujen tuotteistamisesta ja matkalle lähdön motivaattoreista sekä hevostaloudesta Suomessa. Lisäksi tutustuttiin Suomen maabrändiin. Teoreettinen viitekehys pohjautui aiheista kertovaan kirjallisuuteen sekä aiheista tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osio suoritettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa kyselyn kautta hankittiin pohjatietoa sidosryhmien näkemyksestä. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 85 henkilöä. Tutkimuksen toinen osio suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin seitsemän hevosalan taustan omaavaa henkilöä. Tutkimusten tuloksena selvisi, etteivät Suomen hevosalan sidosryhmät miellä maalla olevan maabrändiä hevosmatkailun osalta mutta potentiaalia löytyy. Palvelujen ja maan markkinointia sekä yhteistyötä eri tahojen välillä on kehitettävä, jotta maa saisi näkyvyyttä hevosmatkailun osalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hevosmatkailukohteena Suomen arvolupaukset ovat yhtenäiset Suomen neljän C:n (credible, contrast, creative, cool) arvolupausten sekä Maabrändivaliokunnan laatimien matkailuteemojen kanssa. Hevosmatkailun maabrändin kulmakiviksi nostet-tiin suomenhevonen, luonto ja vuoden ajat, hiljentyminen, ammattitaito sekä elämyksellisyys, jotka nousivat tutkimuksessa esille Suomen vahvuuksina. Suomen tulisi näitä tekijöitä hyödyntäen rakentaa hevosmatkailun maabrändiä yhdessä yleisen maabrändin sekä suomenhevosen brändin kanssa.
Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että markkinoinnin tulisi olla yhtenäistä ja yrittäjillä tulisi olla taho, josta he voisivat saada apua markkinoinnin suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Palvelujen löytämistä, vertaamista ja ostamista tulisi helpottaa muun muassa palvelut yhteen keräävällä nettisivulla ja näkyvyydellä ulkomaalaisilla hevosmatkailupalveluja mainostavilla sivustoilla. Jatkotutkimuksena olisi suosittavaa selvittää, millaisena hevosmatkailumaana ulkomaalaiset asiakkaat näkevät Suomen ja miten se yhtyy tässä tutkimuksessa tulleiden tulosten kanssa. Toisena jatkotutkimuskohteena on hevosalan palvelujen tuotteistaminen ja selvitys siitä millaisia palveluja asiakkaat olisivat kiinnostuneita ostamaan, mistä ja miten. Tämän lisäksi tulisi laatia markkinointisuunnitelma, joka sisältäisi konkreettisia keinoja maan hevosmatkailupalvelujen tunnettuuden kasvattamiseksi.