Metsä Groupin metsänuudistamisen onnistuminen ja kontrollimittausvertailu Pirkanmaalla 2014
Lehonoksa, Antti (2015)
Lehonoksa, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614678
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Metsä Groupin toimeksiantona, ja se perustui tekijän työharjoittelun aikana kesällä 2014 koealamittauksina keräämiin inventointituloksiin. Inventointi tehtiin yhtiön Pirkanmaalla sijaitsevassa Tampereen hankintapiirissä asiakkaille vuosina 2004–2013 uudistetuissa taimikoissa, ja se koostui 92 metsikkökuviosta 12 kunnan alueelta. Työn tarkoitus oli tarjota tausta-aineistoa yhtiön metsänuudistamisen ja sen laadunvalvonnan kehittämiseen, ja se koostui kahdesta tutkimuskokonaisuudesta. Aineiston perusteella selvitettiin, oliko metsätyypillä, maalajilla, uudistushakkuun ajankohdalla, metsikkökuvion sijainnilla, käytetyllä maanmuokkausmenetelmällä ja laskennallisella viljelytiheydellä vaikutusta metsänuudistamisen onnistumiseen. Lisäksi inventoinnin tuloksia verrattiin viljelytyön tehneiden yrittäjien omavalvontamittauksiin (41 kpl) ja yhtiön metsäasiantuntijoiden tekemiin tarkastusmittauksiin (7 kpl).
Luottamuksellinen aineisto johtopäätöksineen on poistettu julkisesta raportista. Tutkimuksessa keskityttiin puulajeista kuuseen ja mäntyyn rauduskoivu-, lehtikuusi- ja tammikuvioiden jäätyä yksittäisiksi. Kerätystä aineistosta saatujen tulosten perusteella metsätyyppi ja maalaji vaikuttivat metsänuudistumiseen aikaisempien tutkimusten mukaisesti. Uudistushakkuun ajankohdan ja kuntakohtaisen tarkastelun osalta aineiston vähyys ja epätasaisuus johtivat epävarmoihin lopputuloksiin. Kuusen taimikoiden maanmuokkausmenetelmänä käytetty mätästys todettiin oikeaksi valinnaksi, samoin männyllä istutukseen käytetty mätästys ja kylvöön käytetyt laikutus ja äestys. Metsäasiantuntijoiden tarkastustulokset olivat tarkkuudeltaan oikeansuuntaisia. Yrittäjien omavalvontamittauksista keskimäärin 1–2 vuotta myöhemmin taimia löytyi noin 11 % vähemmän, mikä vastasi aikaisempia tutkimustuloksia. Suositusrajojen vuoden 2014 päivityksen myötä vastaava tutkimus tulisi tehdä soveltaen uudestaan uusien suositusten aikaisten taimikoiden tullessa inventointi-ikään. Inventoinnin ajankohdaksi suositellaan kevättä, jolloin taimet erottuvat helpommin.
Luottamuksellinen aineisto johtopäätöksineen on poistettu julkisesta raportista. Tutkimuksessa keskityttiin puulajeista kuuseen ja mäntyyn rauduskoivu-, lehtikuusi- ja tammikuvioiden jäätyä yksittäisiksi. Kerätystä aineistosta saatujen tulosten perusteella metsätyyppi ja maalaji vaikuttivat metsänuudistumiseen aikaisempien tutkimusten mukaisesti. Uudistushakkuun ajankohdan ja kuntakohtaisen tarkastelun osalta aineiston vähyys ja epätasaisuus johtivat epävarmoihin lopputuloksiin. Kuusen taimikoiden maanmuokkausmenetelmänä käytetty mätästys todettiin oikeaksi valinnaksi, samoin männyllä istutukseen käytetty mätästys ja kylvöön käytetyt laikutus ja äestys. Metsäasiantuntijoiden tarkastustulokset olivat tarkkuudeltaan oikeansuuntaisia. Yrittäjien omavalvontamittauksista keskimäärin 1–2 vuotta myöhemmin taimia löytyi noin 11 % vähemmän, mikä vastasi aikaisempia tutkimustuloksia. Suositusrajojen vuoden 2014 päivityksen myötä vastaava tutkimus tulisi tehdä soveltaen uudestaan uusien suositusten aikaisten taimikoiden tullessa inventointi-ikään. Inventoinnin ajankohdaksi suositellaan kevättä, jolloin taimet erottuvat helpommin.