Työterveysyhteistyön tuki kuntoutujalle : Tutkimus ammatillisessa varhaiskuntoutuksessa saavutettujen elintapamuutosten ylläpidosta ja työhyvinvoinnin vahvistamisesta
Vuorela, Inka; Rönnqvist, Maarit (2015)
Vuorela, Inka
Rönnqvist, Maarit
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114766
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia elintapamuutoksia kuntoutus on tuonut kuntoutujan elämään ja kuinka työterveysyhteistyöllä voidaan tukea kuntoutujaa terveellisten elintapojen ylläpidossa ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa ammatillisen varhaiskuntoutuksen jälkeen. Työurien pidentäminen ja työelämän aktiivinen kehittäminen ovat tällä hetkellä tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita Suomessa. Ammatillinen varhaiskuntoutus tähtää kuntoutujan työkyvyn
parantamiseen ja työuran jatkuvuuden turvaamiseen.
Tutkimus oli metodiltaan laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin avoimien kysymysten avulla. Taustatietoja kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Tutkimus toteutettiin Vaasassa, Mehiläisen isossa asiakasyrityksessä. Valintakriteerinä tutkimukseen valituilla oli ASLAK-kuntoutukseen osallistuminen viimeisten 2,5 vuoden sisällä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja taustakysymykset SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutuksessa tehtiin eniten muutoksia ruokailu- ja liikuntatottumuksissa ja elintapamuutoksilla oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Tutkimustulokset osoittivat myös, että kuntoutujat toivovat työterveyshuollolta ja työnantajalta yksilö- ja ryhmämuotoista seurantaa, tukea ja motivointia, ylläpitääkseen saavutetut elintapamuutokset. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveysyhteistyötä tulisi kehittää ja kuntoutusprosessin jatkuvuuteen pitäisi panostaa.
parantamiseen ja työuran jatkuvuuden turvaamiseen.
Tutkimus oli metodiltaan laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin avoimien kysymysten avulla. Taustatietoja kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Tutkimus toteutettiin Vaasassa, Mehiläisen isossa asiakasyrityksessä. Valintakriteerinä tutkimukseen valituilla oli ASLAK-kuntoutukseen osallistuminen viimeisten 2,5 vuoden sisällä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja taustakysymykset SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutuksessa tehtiin eniten muutoksia ruokailu- ja liikuntatottumuksissa ja elintapamuutoksilla oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Tutkimustulokset osoittivat myös, että kuntoutujat toivovat työterveyshuollolta ja työnantajalta yksilö- ja ryhmämuotoista seurantaa, tukea ja motivointia, ylläpitääkseen saavutetut elintapamuutokset. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveysyhteistyötä tulisi kehittää ja kuntoutusprosessin jatkuvuuteen pitäisi panostaa.