Rakennusalan tiedonantovelvollisuuden toteutuminen käytännössä
Haula, Ida (2015)
Haula, Ida
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092314831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092314831
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rakennusalan tiedonantovelvollisuuden toteutumista käytännössä. Työssä pyrittiin selvittämään, miten laki tiedonantovelvollisuudesta on toteutunut eri alan toimijoiden näkökulmista. Laki tiedonantovelvollisuudesta tuli rakennusalalle voimaan 1.7.2014, mikä tarkoittaa, että kaikista rakennustöistä heinäkuun 2014 jälkeen on annettava lain edellyttämät tiedot Verohallinnolle.
Tietoperusta opinnäytetyössä perustuu suurimmalta osin Verohallinnon www-sivujen ohjeisiin ja päätökseen rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta. Tietoa haettiin myös aihetta koskevasta lainsäädännöstä ja ajankohtaisista artikkeleista sekä uutisista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluilla ja sähköpostikyselyillä. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat kaksi rakennusalan toimijaa, Verohallinnon toimihenkilö, rakennustarkastaja ja isännöitsijä, joka hoitaa myös tilitoimistoa. Teoriaosuudessa pyrittiin selvittämään, mitä laki tiedonantovelvollisuudesta pitää sisällään ja miten se lainsäädännön ja oh-jeistuksen mukaan toteutuu eri toimihenkilöiden kohdalla.
Tutkimustulosten perusteella todettiin tiedonantovelvollisuuden toimivan jo kohtalaisen hyvin ja ilman suurempia ongelmia. Tiedonantovelvollisuutta ei koeta liian haasteelliseksi, ja sähköinen tiedonantotapa saa positiivista palautetta eri toimijoilta. Tiedonantovelvollisuudessa saaduista tiedoista on hyötyä esimerkiksi takuutilanteissa, ja pääurakoitsijan on helpompi hallita työmaatansa kerättyjen ja ajan tasalla pysyvien tietojen ansiosta. Lain vaikutus harmaan talouden vähenemiseen ja pois kitkemiseen nähdään positiivisena. Tiedonantovelvollisuuden ohjeistuksen pituus ja sekalaisuus on työn määrän lisääntymisen ohella koettu lain negatiivisiksi puoliksi.
Tietoperusta opinnäytetyössä perustuu suurimmalta osin Verohallinnon www-sivujen ohjeisiin ja päätökseen rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta. Tietoa haettiin myös aihetta koskevasta lainsäädännöstä ja ajankohtaisista artikkeleista sekä uutisista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluilla ja sähköpostikyselyillä. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat kaksi rakennusalan toimijaa, Verohallinnon toimihenkilö, rakennustarkastaja ja isännöitsijä, joka hoitaa myös tilitoimistoa. Teoriaosuudessa pyrittiin selvittämään, mitä laki tiedonantovelvollisuudesta pitää sisällään ja miten se lainsäädännön ja oh-jeistuksen mukaan toteutuu eri toimihenkilöiden kohdalla.
Tutkimustulosten perusteella todettiin tiedonantovelvollisuuden toimivan jo kohtalaisen hyvin ja ilman suurempia ongelmia. Tiedonantovelvollisuutta ei koeta liian haasteelliseksi, ja sähköinen tiedonantotapa saa positiivista palautetta eri toimijoilta. Tiedonantovelvollisuudessa saaduista tiedoista on hyötyä esimerkiksi takuutilanteissa, ja pääurakoitsijan on helpompi hallita työmaatansa kerättyjen ja ajan tasalla pysyvien tietojen ansiosta. Lain vaikutus harmaan talouden vähenemiseen ja pois kitkemiseen nähdään positiivisena. Tiedonantovelvollisuuden ohjeistuksen pituus ja sekalaisuus on työn määrän lisääntymisen ohella koettu lain negatiivisiksi puoliksi.