Jatkuva kehittäminen Lean-ajattelua ja 5S-menetelmää käyttäen-työntekijöiden kokemuksia
Pankkonen, Päivi (2015)
Pankkonen, Päivi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101415426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101415426
Tiivistelmä
HUSLABin tavoitteena on tehostaa Lean osaamista ja kannustaa työyhteisöjä prosessien kehittämiseen. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten Leania on työntekijöiden kokemuksen mukaan hyödynnetty työn kehittämisessä Jorvin sairaalan laboratorion lajittelussa sekä kliinisen mikrobiologian vastuualueeseen kuuluvilla elatusaine-ja bakteriologian osastoilla.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten henkilökunta on perehdytetty Lean-ajatteluun ja 5S-menetelmään? 2) Miten 5S-menetelmän periaatteet toteutuivat Jorvin sairaalan laboratorion lajittelun käytännöissä? 3) Miten 5S-menetelmän hyödyt toteutuvat Jorvin sairaalan laboratorion henkilökunnan mielestä 4) Miten Lean-ajattelua hyödynnettiin elatusaine- ja bakteriologian osastojen varastotilojen kehittämisessä? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka tehtiin kahtena ryhmähaastatteluna ja yhtenä parihaastatteluna. Aineisto käsiteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatioille oli annettu perehdytystä eritavoin ja erilaisia määriä. Ennen Lean-projektin aloittamista on hyvä antaa perehdytys koko henkilökunnalle, jotta henkilökunnan motivaatiota saataisiin lisättyä. Jorvin sairaalan laboratorion lajittelussa oli käyty läpi kaikki 5S-menetelmän vaiheet. 5S-menetelmän avulla työtilat saatiin siisteiksi ja tavaroille sekä huonekaluille optimaaliset paikat, jolloin työskentely helpottui. Elatusaine- ja bakteriologian osastoille perustettiin manuaalinen varastonhallintajärjestelmä, jossa seinätaululla olevat eriväriset magneetit kuvaavat maljalaatikoita. Tulevaisuudessa varastonhallinta kehittyy vielä sähköiseen muotoon. Projektissa perustettiin myös sähköinen kontrollijärjestelmä sekä otetiin käyttöön hävikkilistat. Teoreettisessa viitekehyksessä esitetyt asiat Leanin hyödyistä toteutuivat monelta osin molemmissa kohdeorganisaatioissa. Hukkaa oli saatu vähennettyä esim. askeleiden vähentymisellä ja ajankäytön tehostumisella. Jorvin sairaalan laboratorion lajittelussa ergonomiaa oli parannettu uusilla huonekalu- ja tavarahankinnoilla. Elatusaine- ja bakteriologian osastojen uusi varastohallintajärjestelmä nopeuttaa varaston laskemista ja ylläpitoa. Henkilökunnan mielestä saatiin Lean-ajattelua ja 5S-menetelmää käyttämällä työhön konkreettisia parannuksia ja henkilökunta koki työn kehittämisen hyödylliseksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tulevissa Lean-projekteissa ja perehdytystilaisuuksissa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten henkilökunta on perehdytetty Lean-ajatteluun ja 5S-menetelmään? 2) Miten 5S-menetelmän periaatteet toteutuivat Jorvin sairaalan laboratorion lajittelun käytännöissä? 3) Miten 5S-menetelmän hyödyt toteutuvat Jorvin sairaalan laboratorion henkilökunnan mielestä 4) Miten Lean-ajattelua hyödynnettiin elatusaine- ja bakteriologian osastojen varastotilojen kehittämisessä? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka tehtiin kahtena ryhmähaastatteluna ja yhtenä parihaastatteluna. Aineisto käsiteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatioille oli annettu perehdytystä eritavoin ja erilaisia määriä. Ennen Lean-projektin aloittamista on hyvä antaa perehdytys koko henkilökunnalle, jotta henkilökunnan motivaatiota saataisiin lisättyä. Jorvin sairaalan laboratorion lajittelussa oli käyty läpi kaikki 5S-menetelmän vaiheet. 5S-menetelmän avulla työtilat saatiin siisteiksi ja tavaroille sekä huonekaluille optimaaliset paikat, jolloin työskentely helpottui. Elatusaine- ja bakteriologian osastoille perustettiin manuaalinen varastonhallintajärjestelmä, jossa seinätaululla olevat eriväriset magneetit kuvaavat maljalaatikoita. Tulevaisuudessa varastonhallinta kehittyy vielä sähköiseen muotoon. Projektissa perustettiin myös sähköinen kontrollijärjestelmä sekä otetiin käyttöön hävikkilistat. Teoreettisessa viitekehyksessä esitetyt asiat Leanin hyödyistä toteutuivat monelta osin molemmissa kohdeorganisaatioissa. Hukkaa oli saatu vähennettyä esim. askeleiden vähentymisellä ja ajankäytön tehostumisella. Jorvin sairaalan laboratorion lajittelussa ergonomiaa oli parannettu uusilla huonekalu- ja tavarahankinnoilla. Elatusaine- ja bakteriologian osastojen uusi varastohallintajärjestelmä nopeuttaa varaston laskemista ja ylläpitoa. Henkilökunnan mielestä saatiin Lean-ajattelua ja 5S-menetelmää käyttämällä työhön konkreettisia parannuksia ja henkilökunta koki työn kehittämisen hyödylliseksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tulevissa Lean-projekteissa ja perehdytystilaisuuksissa.