Lasten ja nuorten soveltavan liikunnan kehittäminen Sastamalan kaupungilla
Lahdenniemi, Paula (2015)
Lahdenniemi, Paula
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615459
Tiivistelmä
Opinnäyteyön päätavoite oli kehittää liikunnallinen vuosikiertomalli, jossa tarjotaan ohjattua liikuntaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille ympärivuotisesti. Tavoitteena oli lisätä erityislapsien liikunta-aktiivisuutta sekä koulupäivän yhteydessä että omalla vapaa-ajalla tar-joamalla mahdollisuuksia tutustua kaupungin lähiliikuntapaikkoihin ohjatusti.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sastamalan kaupungin eri sektoreiden kanssa, jolloin kehitystyössä voitiin hyödyntää monen eri ammattikunnan osaamista. Mukana kehitystyössä olivat erityisopettajat, fysioterapeutti, vammaispalvelut ja liikuntapalvelut. Pääkohderyhmänä oli kaupungin kouluikäiset erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret. Ikähaitari kohderyhmällä oli 6 – 18-vuotiaat, jotka olivat liikunnallisilta taidoiltaan hyvin eritasoisia. Tämän lisäksi osa opinnäytetyön käytännön osuuksista osoitettiin myös alle kouluikäisille erityislapsille. Yhteistyö koulun ja vammaispalvelun kanssa varmisti, että kohderyhmä tavoitettiin monipuolisesti.
Opinnäytetyön tärkein tuotos oli liikunnallisen vuosikiertomallin rakentamien ja sen toteuttaminen myös jatkossa. Opinnäytetyö toteutettiin lukukaudella 2014 – 2015, jonka aikana kokeiltiin erilaisia liikuntamalleja yhteisyössä eri tahojen kanssa. Toimivat mallit liitettiin liikun-nalliseen vuosikiertomalliin, jota toteutetaan jatkossa ympärivuotisesti resurssien puitteissa.
Erilaiset liikuntakokeilut motivoivat lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisesti ja toivat samalla lähiliikuntapaikkoja tutuksi heille. Liikunnan lisäämisellä oli myös taidollisesti kuntouttava vaikutus, sillä lukukauden aikana varsinkin uimataidon oppiminen ja vahvistuminen oli selvästi havaittavissa. Tähän vaikutti lasten innokkuus vesiliikuntaan, säännölliset ja useat uintikerrat lukuvuoden aikana sekä aktiivisten erityisopettajien ja avustajien yhteistyö kaupungin liikuntapalveluiden kanssa.
Liikunnallisen vuosikierron toteuttaminen ja toimintojen juurruttaminen vaati erilaisten liikun-takäytäntöjen koordinointia, ohjausta sekä yhteistyötä kaupungin eri palveluiden ja kolmannen sektorin kesken. Yhteistyö vahvisti resursseja ja tarjosi mahdollisuuden liikuntaan, johon meillä kaikilla on oikeus taidoista riippumatta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sastamalan kaupungin eri sektoreiden kanssa, jolloin kehitystyössä voitiin hyödyntää monen eri ammattikunnan osaamista. Mukana kehitystyössä olivat erityisopettajat, fysioterapeutti, vammaispalvelut ja liikuntapalvelut. Pääkohderyhmänä oli kaupungin kouluikäiset erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret. Ikähaitari kohderyhmällä oli 6 – 18-vuotiaat, jotka olivat liikunnallisilta taidoiltaan hyvin eritasoisia. Tämän lisäksi osa opinnäytetyön käytännön osuuksista osoitettiin myös alle kouluikäisille erityislapsille. Yhteistyö koulun ja vammaispalvelun kanssa varmisti, että kohderyhmä tavoitettiin monipuolisesti.
Opinnäytetyön tärkein tuotos oli liikunnallisen vuosikiertomallin rakentamien ja sen toteuttaminen myös jatkossa. Opinnäytetyö toteutettiin lukukaudella 2014 – 2015, jonka aikana kokeiltiin erilaisia liikuntamalleja yhteisyössä eri tahojen kanssa. Toimivat mallit liitettiin liikun-nalliseen vuosikiertomalliin, jota toteutetaan jatkossa ympärivuotisesti resurssien puitteissa.
Erilaiset liikuntakokeilut motivoivat lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisesti ja toivat samalla lähiliikuntapaikkoja tutuksi heille. Liikunnan lisäämisellä oli myös taidollisesti kuntouttava vaikutus, sillä lukukauden aikana varsinkin uimataidon oppiminen ja vahvistuminen oli selvästi havaittavissa. Tähän vaikutti lasten innokkuus vesiliikuntaan, säännölliset ja useat uintikerrat lukuvuoden aikana sekä aktiivisten erityisopettajien ja avustajien yhteistyö kaupungin liikuntapalveluiden kanssa.
Liikunnallisen vuosikierron toteuttaminen ja toimintojen juurruttaminen vaati erilaisten liikun-takäytäntöjen koordinointia, ohjausta sekä yhteistyötä kaupungin eri palveluiden ja kolmannen sektorin kesken. Yhteistyö vahvisti resursseja ja tarjosi mahdollisuuden liikuntaan, johon meillä kaikilla on oikeus taidoista riippumatta.