Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon markkinointiviestinnän kehittäminen
Leskinen, Susanna (2015)
Leskinen, Susanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101715480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101715480
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon markkinointiviestintää sen asiakkai-den näkökulmasta. Tutkittavat aihealueet olivat yhdistyksen tämän hetkisen markkinointiviestinnän tila, metsänomistajien toiveet yhteydenpitokanavista sekä metsätoimihenkilöiden viestinnän onnistuminen. Viime vuonna metsänhoitoyhdistyskentässä tapahtui merkittäviä muutoksia. Selkeä tarve viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen tutkimiseen siis oli olemassa. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä on nykyisin vapaaehtoista, joten jokaisen metsänomistajan jäsenyys on ansaittava erikseen.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, joka lähetettiin yhteensä 500:lle metsänomistajalle. Vastauksia palau-tui yhteensä 204 kappaletta. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä vastausten määrä otokseen ver-rattuna on erinomainen. Lisäksi metsänomistajat olivat vastanneet kysymyksiin pääsääntöisesti huolelli-sesti ja asianmukaisesti.
Vastaajat olivat tyytyväisiä Metsänhoitoyhdistyksen yhteydenpitoon ja mieluisimmaksi tavaksi saada tietoa osoittautui yllättäen jäsenlehti. Henkilökohtainen kontakti metsäasiantuntijan kanssa tiedettiin jo ennakkoon tärkeäksi, ja sen myös tämä tutkimus osoitti. Tulevaisuudessa sähköposti ja nettisivut nouse-vat mieluisimpien viestintäkanavien joukkoon entistä vahvemmin, sillä yhä iäkkäämmillä ihmisillä on nykypäivänä tietokone ja sähköpostiosoite.
Asiointi puhelimitse ja metsätilalla nousivat mieluisimmiksi tavoiksi olla yhteydessä metsätoimihenkilön kanssa. Puhelimitse tapahtuvaa asiointia metsätoimihenkilöiden on kuitenkin syytä vielä kehittää. Yhty-mät ja perikunnat sekä ulkopaikkakuntalaiset toivoivat yhteydenpitoa enemmän sähköpostitse. Lisäksi palkansaajat ja yrittäjät pitivät nettisivuja tärkeinä.
Yli puolet vastaajista toivoi saavansa yhteydenpitoa kerran vuodessa hallintatavasta, omistetusta metsä-pinta-alasta ja asumismuodosta riippumatta. Yhtymien jäsenet, maa- tai metsätalousyrittäjät sekä tilalla tai tilan sijaintikunnassa asuvat toivoivat yhteydenpitoa aamuisin. Muut yrittäjät puolestaan toivoivat yhteydenottoja iltapäivällä.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, joka lähetettiin yhteensä 500:lle metsänomistajalle. Vastauksia palau-tui yhteensä 204 kappaletta. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä vastausten määrä otokseen ver-rattuna on erinomainen. Lisäksi metsänomistajat olivat vastanneet kysymyksiin pääsääntöisesti huolelli-sesti ja asianmukaisesti.
Vastaajat olivat tyytyväisiä Metsänhoitoyhdistyksen yhteydenpitoon ja mieluisimmaksi tavaksi saada tietoa osoittautui yllättäen jäsenlehti. Henkilökohtainen kontakti metsäasiantuntijan kanssa tiedettiin jo ennakkoon tärkeäksi, ja sen myös tämä tutkimus osoitti. Tulevaisuudessa sähköposti ja nettisivut nouse-vat mieluisimpien viestintäkanavien joukkoon entistä vahvemmin, sillä yhä iäkkäämmillä ihmisillä on nykypäivänä tietokone ja sähköpostiosoite.
Asiointi puhelimitse ja metsätilalla nousivat mieluisimmiksi tavoiksi olla yhteydessä metsätoimihenkilön kanssa. Puhelimitse tapahtuvaa asiointia metsätoimihenkilöiden on kuitenkin syytä vielä kehittää. Yhty-mät ja perikunnat sekä ulkopaikkakuntalaiset toivoivat yhteydenpitoa enemmän sähköpostitse. Lisäksi palkansaajat ja yrittäjät pitivät nettisivuja tärkeinä.
Yli puolet vastaajista toivoi saavansa yhteydenpitoa kerran vuodessa hallintatavasta, omistetusta metsä-pinta-alasta ja asumismuodosta riippumatta. Yhtymien jäsenet, maa- tai metsätalousyrittäjät sekä tilalla tai tilan sijaintikunnassa asuvat toivoivat yhteydenpitoa aamuisin. Muut yrittäjät puolestaan toivoivat yhteydenottoja iltapäivällä.