Työhyvinvointipalvelun käytettävyystestaus
Kemppainen, Alisa (2015)
Kemppainen, Alisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101315393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101315393
Tiivistelmä
Insinöörityössä tavoitteena oli arvioida Yritys X:n selainpohjaisen työhyvinvointipalvelun käytettävyyttä ja samalla selvittää, tarvitseeko palveluun lisätä ohjeistusta käyttöä varten. Käytettävyyden arviointi tehtiin käytettävyystestauksen avulla. Testaukseen osallistui yhteensä kymmenen henkilöä, ja testaukset pidettiin kahtena eri päivänä.
Työn taustaksi haluttiin selvittää käytettävyyttä ja käytettävyyden arvioinnin eri menetelmiä. Näiden lisäksi perehdyttiin myös työhyvinvointiin ja erityisesti siihen, millaisia vaikutuksia pitkäkestoisen istumisen tauottamisella on työhyvinvointiin.
Käytettävyystestaukseen päädyttiin, koska palvelun käytettävyyttä haluttiin arvioida palvelun ensikäyttäjien avulla. Näin pystyttäisiin saamaan tietoa siitä, tarvitseeko itse palvelun yhteyteen ohjeistusta. Käytettävyystestauksen jälkeen testikäyttäjiä haastateltiin ja heidän tyytyväisyyttään palvelua kohtaan arvioitiin System Usability Scale -kyselylomakkeella. Testikäyttäjät olivat Yritys X:n asiakasyritysten työntekijöitä, joten he kuuluivat palvelun kohderyhmään.
Testauksessa selvisi joitakin käytettävyysongelmia, joista yksikään ei kuitenkaan ollut niin vakava, että se olisi estänyt palvelun käytön. Suurin ongelma oli joukkueen muodostusominaisuuden löytämisen kanssa, mutta muuten käyttäjät suoriutuivat tehtävistä onnistuneesti. Testikäyttäjät pitivät palvelusta, mikä näkyi SUS -kyselyn pisteissä. Palvelu sai kyselystä keskimäärin yli tavoitemäärän verran pisteitä. Suurin osa testikäyttäjistä uskoi, että voisi käyttää palvelua säännöllisesti. Nuoremmat käyttäjät eivät tarvinneet palveluun ohjeistusta, kun taas osa vanhemmista käyttäjistä olisi kaivannut enemmän ohjeita palvelun käyttöön.
Käytettävyystestauksen tuloksien perusteella palvelua varten mietittiin parannusehdotuksia, jotta palvelusta saataisiin entistä helppokäyttöisempi ja mielekkäämpi. Parannusehdotuksia tullaan käyttämään Yritys X:n työhyvinvointipalvelun tuotekehityksen tukena ja osa ehdotuksista on jo toteutettu.
Työn taustaksi haluttiin selvittää käytettävyyttä ja käytettävyyden arvioinnin eri menetelmiä. Näiden lisäksi perehdyttiin myös työhyvinvointiin ja erityisesti siihen, millaisia vaikutuksia pitkäkestoisen istumisen tauottamisella on työhyvinvointiin.
Käytettävyystestaukseen päädyttiin, koska palvelun käytettävyyttä haluttiin arvioida palvelun ensikäyttäjien avulla. Näin pystyttäisiin saamaan tietoa siitä, tarvitseeko itse palvelun yhteyteen ohjeistusta. Käytettävyystestauksen jälkeen testikäyttäjiä haastateltiin ja heidän tyytyväisyyttään palvelua kohtaan arvioitiin System Usability Scale -kyselylomakkeella. Testikäyttäjät olivat Yritys X:n asiakasyritysten työntekijöitä, joten he kuuluivat palvelun kohderyhmään.
Testauksessa selvisi joitakin käytettävyysongelmia, joista yksikään ei kuitenkaan ollut niin vakava, että se olisi estänyt palvelun käytön. Suurin ongelma oli joukkueen muodostusominaisuuden löytämisen kanssa, mutta muuten käyttäjät suoriutuivat tehtävistä onnistuneesti. Testikäyttäjät pitivät palvelusta, mikä näkyi SUS -kyselyn pisteissä. Palvelu sai kyselystä keskimäärin yli tavoitemäärän verran pisteitä. Suurin osa testikäyttäjistä uskoi, että voisi käyttää palvelua säännöllisesti. Nuoremmat käyttäjät eivät tarvinneet palveluun ohjeistusta, kun taas osa vanhemmista käyttäjistä olisi kaivannut enemmän ohjeita palvelun käyttöön.
Käytettävyystestauksen tuloksien perusteella palvelua varten mietittiin parannusehdotuksia, jotta palvelusta saataisiin entistä helppokäyttöisempi ja mielekkäämpi. Parannusehdotuksia tullaan käyttämään Yritys X:n työhyvinvointipalvelun tuotekehityksen tukena ja osa ehdotuksista on jo toteutettu.