Martta - itsensä johtaja : marttailun vaikutuksia itsensä johtamiseen Pohjois-Savon piirin marttayhdistysten puheenjohtajien kokemana
Kiviaho, Elina (2015)
Kiviaho, Elina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015541
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee itsensä johtamisen ja marttailun välistä yhteyttä. Itsensä johtaminen on ajankohtainen aihe johtajuutta käsittelevissä tutkimuksissa, mutta harrastustoimintaan sitä liitetään harvemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää marttailun ja itsensä johtamisen taidon kehittymisen välillä mahdollisesti vallitsevaa yhteyttä sekä löytää uudenlaista ymmärrystä itsensä johtamisen ilmiöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa marttojen käsitystä itsensä johtamisesta omassa elämässään ja samalla selvittää, miten toiminta martoissa on vaikuttanut henkilöiden itsensä johtamisen taitoon.
Tutkimus käsittelee itsensä johtamista Pentti Sydänmaanalakan Oy Minä Ab –mallin mukaan, jakaen ihmisen kokonaiskuntoisuuden viiteen eri osastoon: keho ja fyysinen kunto, mieli ja psyykkinen kunto, tunteet ja sosiaalinen kunto, arvot ja henkinen kunto sekä työ ja ammatillinen kunto. Tutkimus koostuu teoriaosiosta ja laadullisesta tutkimuksesta, jonka tutkimuskohteena oli kymmenen Pohjois-Savon marttapiirin alueella sijaitsevan marttayhdistyksen puheenjohtajaa. Haastatteluaineiston muodostaa keväällä 2015 toteutetut teemahaastattelut, joissa martat kertoivat henkilökohtaisista kokemuksistaan itsensä johtamiseen liittyen. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä teemoittelua hyväksikäyttäen.
Haastateltavat osasivat hyvin kuvata kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita omassa elämässään, ollen hyvin tietoisia omista heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Vaikka marttailun avulla voidaankin kehittää kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita, haastateltavat eivät osanneet yhdistää kaikkea omalla kohdalla tapahtunutta kehittymistä itsensä johtamisen kehittymiseksi, sillä termi oli heille vieras. Marttailun he kokivat vaikuttaneen eniten heidän fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen kuntoonsa. Tutkimusta voidaan hyödyntää lisäämään tietämystä marttailun vaikutuksista itsensä johtamiseen ja kokonaiskuntoisuuteen martta-toimintaan osallistuvien sekä toiminnasta kiinnostuneiden keskuudessa. Jotta itsensä johtamisen kehittymistä marttatoiminnan avulla voitaisiin hyödyntää paremmin, tulisi lisäksi tutkia, miten toiminnassa mukana olevien tietoisuutta itsensä johtamista voitaisiin lisätä.
Tutkimus käsittelee itsensä johtamista Pentti Sydänmaanalakan Oy Minä Ab –mallin mukaan, jakaen ihmisen kokonaiskuntoisuuden viiteen eri osastoon: keho ja fyysinen kunto, mieli ja psyykkinen kunto, tunteet ja sosiaalinen kunto, arvot ja henkinen kunto sekä työ ja ammatillinen kunto. Tutkimus koostuu teoriaosiosta ja laadullisesta tutkimuksesta, jonka tutkimuskohteena oli kymmenen Pohjois-Savon marttapiirin alueella sijaitsevan marttayhdistyksen puheenjohtajaa. Haastatteluaineiston muodostaa keväällä 2015 toteutetut teemahaastattelut, joissa martat kertoivat henkilökohtaisista kokemuksistaan itsensä johtamiseen liittyen. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä teemoittelua hyväksikäyttäen.
Haastateltavat osasivat hyvin kuvata kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita omassa elämässään, ollen hyvin tietoisia omista heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Vaikka marttailun avulla voidaankin kehittää kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita, haastateltavat eivät osanneet yhdistää kaikkea omalla kohdalla tapahtunutta kehittymistä itsensä johtamisen kehittymiseksi, sillä termi oli heille vieras. Marttailun he kokivat vaikuttaneen eniten heidän fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen kuntoonsa. Tutkimusta voidaan hyödyntää lisäämään tietämystä marttailun vaikutuksista itsensä johtamiseen ja kokonaiskuntoisuuteen martta-toimintaan osallistuvien sekä toiminnasta kiinnostuneiden keskuudessa. Jotta itsensä johtamisen kehittymistä marttatoiminnan avulla voitaisiin hyödyntää paremmin, tulisi lisäksi tutkia, miten toiminnassa mukana olevien tietoisuutta itsensä johtamista voitaisiin lisätä.